Juhani Kakkuri 12.9.1933–6.8.2022

TEKSTI: MARKKU POUTANEN – JARKKO KOSKINEN

Emeritusprofessori, Geodeettisen laitoksen entinen ylijohtaja Juhani Kakkuri kuoli Helsingissä 6.8.2022. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Kurikassa 12.9.1933.

Helsinkiin Kakkuri saapui jo lukioikäisenä, sillä Kurikassa ei tuolloin ollut lukiota. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa geofysiikan ja fysiikan parissa. Jo lukioaikana hän oli ollut kesätöissä Geodeettisessa laitoksessa kenttätyöretkikuntien kirjurina. Siitä alkoi elämänmittainen ura laitoksen virkamiehenä vuonna 1960 ja päättyi laitoksen ylijohtajana 38 vuotta myöhemmin. Ylijohtajaksi hänet nimitti presidentti Urho Kekkonen vuonna 1977.

Tiedemiehenä Kakkuri oli oman alansa edustajana yksi maailman kuuluisimpia. Väitöskirjansa hän teki pitkien etäisyyksien mittaamisesta tähtikolmiomittauksella, jonka periaatteen akateemikko Yrjö Väisälä, Kakkurin opettaja, oli esittänyt jo 1940-luvulla.

Satelliittien etäisyyden mittaaminen laserin avulla oli tullut mahdolliseksi 1970-luvulla. Kakkuri sai vuonna 1974 Ranskan valtion stipendin, jonka avulla hän tutustui Pariisissa tähän uuteen tekniikkaan. Vierailun tuloksena Kirkkonummelle Metsähovin tilalle rakennettiin suomalaisvoimin Pohjois-Euroopan ensimmäinen satelliittilaser 1978. Se oli alku Metsähovin geodeettiselle tutkimusasemalle, joka tätä nykyä on yksi kansainvälisen geodeettisen perusverkon asemista. Koko uransa ajan Kakkuri pyrki kehittämään Metsähovin toimintoja. Hän ohjasi myös useita väitöskirjoja.
Juhani Kakkuri toimi useissa kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä, mm. kansainvälisen geodeettis-geofysikaalisen unionin edustajana New Yorkissa YK:n kartografian toimiston kokouksissa. Lisäksi Suomen ja Kiinan välinen geodesian ja geotieteiden alan yhteistyö on Kakkurin yhteyksien ansiota.

Kakkuri oli Wuhanin yliopiston kunniaprofessori ja Stuttgartin yliopiston kunniatohtori, Saksan geodeettisen komission jäsen, Suomalaisen tiedeakatemian ja Teknillisten tieteiden akatemian jäsen ja hänelle myönnettiin Geofysiikan seuran Palmén-mitali ansiokkaasta työstään. Hänen mukaansa on nimetty asteroidi 3597 Kakkuri.

Eläkkeellä Kakkuri kirjoitti useita kansantajuisia tiedekirjoja, kertomuksia laajoista matkoistaan ja edeltäjiensä Veikko Heiskasen ja T.J. Kukkamäen elämäkerrat. Hänen viimeisimmäksi teoksekseen jäi 2021 omaelämäkerta ”Muistelmia geodeettien maailmasta”.

Elämänsä loppuun asti Kakkuri oli kiinnostunut tieteestä ja hän oli tuttu näky Geodeettisella laitoksella, jossa hänellä oli oma nurkkaus kirjoitustyötään varten. Laitoksen kahvihuoneessa Kakkuri jakoi mielellään nuoremmalle tutkijapolvelle kokemuksiaan uransa varrelta.

Lukion jälkeen Kakkuri harkitsi myös taidemaalarin uraa. Taidemaalaria hänestä ei tullut, mutta harrastus säilyi läpi hänen elämänsä. Vapaa-ajallaan hän maalasi useita muotokuvia kollegoistaan.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa