MATTI HOLOPAINEN

KuntaTietoPalvelu on myös edunvalvontaväline ­digitalisoituvassa yhteiskunnassa

Kaksitoista suurinta kaupunkia valmistelevat yhdessä edunvalvonnan yhteistyön tiivistämistä. Kuntaliitto on mukana valmistelussa. Kiinteistörekisteriä pitävät kunnat ja Kuntaliitto muiden kuntien puolesta yhdessä päättävät palvelussa käytettävistä lisensseistä ja perittävistä palvelumaksuista, jotka tuloutetaan kunnille itselleen. Kunnat haluavat oikeudenmukaisuutta, tuotot sille taholle joka maksaa kustannuksetkin. Kun kunnat ovat päättäneet lisenssit, hinnat ja muut ehdot viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon, aloitetaan Palvelun markkinointi ja Palvelun käyttöönotto viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa.

KuntaTietoPalvelussa on nyt mukana tasan 50 kuntaa yhteensä, kaikki 20 suurinta kaupunkia yhtä pientä kaupunkia lukuun ottamatta. Näissä kunnissa on yhteensä noin 3,5 miljoonaa asukasta. Liittymistä valmistellaan aktiivisesti ainakin 80 kunnassa, joista Kuntaliitossa on tällä hetkellä tieto. Liittyneissä ja aktiivisesti liittymistä jo valmistelevissa kunnissa on yhteensä 4,3 miljoonaa asukasta. Kuntien järjestelmätoimittajat CGI, SitoWise ja Trimble aktivoivat kuntia liittymään Palveluun. Kuntasäätiön myöntämän liittymistuen vaikutus pienten kuntien liittymiseen Palveluun on ollut ratkaiseva. KuntaTietoPalvelu 2020 -hankkeessa asetettu tavoite, että kaikki kunnat ovat mukana palvelussa vuonna 2020 on hyvin realistinen. Perustelen tätä sillä, että palvelussa tietoja julkaisevat jo nyt myös maan pienimmät kunnat. Käy katsomassa www.kuntatietopalvelu.fi, myös matkapuhelimessa.

Kuntien tällä hetkellä Palvelussa julkaisemien tietojen sisältö vaihtelee. Kaikki julkaisevat osoitetiedot, lähes kaikki julkaisevat valmiit rakennukset (kunnan rakennus- ja huoneistorekisteri) sekä rakennusvalvonnan lupatiedot (rakennusluvat, poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut). Koneluettavaa kaavatietoa, kaavayksiköitä, julkaisevat Espoo, Turku, Oulu, Kokkola, Jyväskylä, Lahti ja Kouvola. Koneluettavan kaavatiedon julkaisemista valmistellaan aktiivisesti Kuopiossa, Hollolassa, Padasjoella, Iitissä, Kärkölässä sekä Asikkalassa ja valmistelua tehdään muun muassa Helsingissä. Lahti ensimmäisenä kuntana julkaisee myös kaavaluonnoksia Palvelussa.
Rakennusalan toimijat näkevät KuntaTietoPalvelun jo nyt keskeisenä palvelualustana

Rakennusalan monet yritykset sekä mm. Rakennetun omaisuuden tilaa arvioivassa ROTI-paneelissa tuetaan KuntaTietoPalvelua. Yrityssektori katsoo, että se on alan keskeinen eksoysteemi ja palvelualusta. Sen kehittämistä tulee jatkaa. Dataa eri maissa louhivan yrityksen edustaja totesi viime viikolla, että he ovat ”– – ylpeitä, että Suomessa on kehitetty KuntaTietoPalvelun kaltaista maailmanlaajuisesti edelläkävijäkonseptia ja – tekniikkaa”.

Voisiko KuntaTietoPalvelu olla maanmittauslaitoksen palvelu?

Kun KuntaTietoPalvelu-konsepti julkaistiin kuntien paikkatietoseminaarissa nimellä Kokoa­va tietopalvelu aika tarkkaan kymmenen vuotta sitten, silloin Maanmittauslaitoksessa työskennelleen Antti Rainion ensimmäinen yleisökysymys oli, ”voisiko Maanmittauslaitos saada tämän palvelun itselleen”. Antti on erittäin kokenut visionääri ja tunnisti välittömästi palvelukonseptin mahdollisuudet. En vastannut tähän avaukseen, sillä julkistetun konseptin tavoitteena oli Palvelu, joka mahdollistaa yhteiskunnassa tehtävän tietotyön tehostamisen lisäksi kuntien tuottamien tietojen hallinnan ja sen tuoman lisäarvon ohjaamisen kunnille itselleen, ei valtionhallintoon.
KuntaTietoPalvelu ja Kunta­GML-rajapintaekosysteemi ovat kuntien ja yritysten yhteisen työn ja investointien tulos. Voisiko Maanmittauslaitos valtion virastona ryhtyä tekemään yritysten nyt tekemää työtä Palvelun toteuttamisessa ja miksi? Kuntien tieto-omaisuudesta tuotetun Palvelun tuoman lisäarvon tulee säilyä kunnilla jatkossakin.