Maankäyttö 120 vuotta sitten: Maan­erottelusta ja maarekisteri­otteista

VUONNA 1898
  • Joshua Slocum purjehti ensimmäisenä ihmisenä maapallon ympäri
  • Turkkilaiset tappoivat  700 kreikkalaista ja 15 englantilaista Iraklionissa Kreikassa. Tapaus johti Kreetan valtion (1898–1913) syntyyn.
  • Filippiinit, Guam ja Puerto Rico siirtyivät Yhdysvaltain alaisuuteen. Kuuba itsenäistyi.

Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1898 numerossa selvittää maanerotteluun liittyviä ongelmia nimimerkki H. H. seuraavasti:

Vertaamalla 17 ja 24 §§ armollisessa asetuksessa maatilojen osittamisesta 12 p. Kesäkuuta 1895 käy selville, että toimitusmaamittarin tulee tutkia onko hakija oikeutettu toimituttamaan hakemaansa maan eroittamista ei ainoastaan silloin kuin Kuvernööri on antanut ehdollisen määräyksen, vaan myöskin silloin kun maamittari on ottanut tehdäkseen toimituksen ilman määräystä. Jo sen ajan kuluessa, jona tämä asetus on ollut voimassa, on huomattu, että mainittujen määräyksien laiminlyöminen usein on matkaansaattanut ikävyyksiä ei ainoastaan lääninmaamittarille, jonka monesti on täytynyt tarkastaa maanveroittamisia voimatta niitä hyväksyä, vaan myöskin maanomistajille, jotka sen kautta ovat saaneet kärsiä turhia kustannuksia.Myöntää täytyy, että maanmittarin usein kyllä, kun hän kutsumuksesta on saapunut toimituspaikalle, on ollut vaikea ainoastaan vaillinaisten saatavissa olevain jakokarttain ja asiakirjaotteiden nojalla päättää, onko isojako kysymyksessä olevassa jakokunnassa niin täydellinen, että eroittaminen saa tapahtua. Kaikissa tällaisissa epävarmoissa tapauksissa olisi toimitus keskeytettävä ja hakija velvoitettava lääninmaanmittauskonttorista hankkimaan selvitystä jakosuhteista lohkokunnassa, jonka selvityksen hakijan sitten tulisi tarpeellisen jakokirjanotteen kanssa jättää toimitusmaamittarille liitettäväksi toimitusasiakirjöihin. Sillä maan ositteluissa tulee alkuperäisten kanta-asiakirjain tietysti olla niin laaditut, että niistä voi. saada selvän ja täysin luotettavan käsityksen toimituksen kulusta ja siitä onko se ollut oikeutettu. Asiakirjain joukosta ei siis saa puuttua sellaisia kirjoja taikka oikeiksi vahvistettuja otteita ja todistuksia, joihin toimitus perustuu. Kun näitä todisteita puuttuu, ei tavallinen tarkastus voi käydä laatuun, vaan täytyy lääninmaamittarin ensin ottaa selvää jakosuhteista, joka on erittäin työläs tehtävä semminkin sellaisissa lääneissä kuin esim. Uudenmaan lääni, ja tuloksena tästä on useinkin että eroittamisen täytyy katsoa joko kokonaan laittomaksi taikka että se ainakin on uudestaan tehtävä, kun maamittari on perustanut laskunsa vääriin tai vaillinaisiin asiakirjoihin. – –

Maarekisteriotteiden tilaaminen ja antaminen aiheuttaa päänvaivaa samaiselle H. H:lle:

Ulosottolaissa 3 p. Joulukuuta 1895 säädetään 5 luvun 17 §:ssä että se, jonka on toimittaminen takavarikkoon pannun kiinteän omaisuuden huutokauppa maalla, hankkikoon ei ainoastaan rasitustodistuksen kiinteistöstä sekä velallisen omistusoikeuden vahvistamiseksi tahi kiinteimistöön kiinnitetyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tarpeelliset ja vielä saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeudelta saatavissa, vaan myöskin tarpeellisen otteen maarekisteristä.
– –
Ensiksikin luulemme maarekisteriin käytettävän suuren arkkien koon olevan epämukavan ja hankalan, jonkatähden olisi kaikkia sarekkeita sopivalla tavalla kavennettava ja jätettävä pois sareke-osituskirjain säilytysnumeroa varten, joten kaikki tarpeelliset sarekkeet voitaisiin saada mahtumaan tavalliselle kirjoituspaperiarkille.
– –
Mitä taas sisältöön tulee,, lienee ulosottomiehelle jotenkin vähäpätöistä saada tietoja tilojen pinta-alan muutoksista menneinä vuosisatoina, vaan riittänee hänelle varsin hyvin ilmoitus tilalle nykyjään laillisesti kuuluvien tilusten laajuudesta hehtaareissa sekä tilan muista eduista. Ja mitä selvemmin ja lyhemmin.tämä tieto hänelle voidaan antaa sitä edullisempi sen täytynee olla.
– –
Kuitenkin tilaavat ruununvoudit tavallisesti otteet tilanomistajan nimen mukaan. Niinpä saapui Uudenmaan lääninmaanmittauskonttoriin hiljattain eräältä ruununvoudilta kirje, jossa tilattiin ote maarekisteristä talollisen Taavi Kajalan omistamalle 1/10 manttaaliselle 1/5:lle N:n taloa N:o 1 V:n kylässä J:n pitäjässä sekä talollisen Kalle Taavinpojan omistamalle puolelle Kaidansuolle N:o 1, joka on 1/32 N:n taloa N:o 4 L:n kylässä I:n pitäjässä. Suotavaa olisi että ruununvoudit vastedes, kun maarekisteri kokonaan valmistuu, ilmoittaisivat talonosan voimassa olevan rekisterinumeron eikä ainoastaan talon maakirjanumeroa, sillä kun lääninmaamittari ei tietysti voi tietää mikä 1/32 talosta N:o 4 L:n I:n pitäjässä kuuluu Kalle Taavinpojalle, täytyy hänen antaa ote maarekisteristä, joka käsittää kaikki ilmoitetun talon osat, jolloin kysymyksenalainen tilanosa myöskin täytyy löytyä näiden joukossa; ja näinpä on lääninmaamittari tehnyt minkä hän on voinut, mutta mitä hyötyä on ruununvoudilla tällaisesta otteesta siinä tapauksessa että pienempäin erilleen murtamattomain tilanosain perimisien ja kauppaamisien kautta tilanosat jaon jälkeen muutamassa vuosikymmenessä ovat niin muuttuneet etteivät ne enään ollenkaan ole sen mukaisia kuin ne viimeisen osittelun aikana olivat.

Jürgen Grönfors

Vastaa