Koskaan ei ole aikaa tehdä sitä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä se uudelleen.

Taloustutkimus Oy:n rakennusyhtiö Peabille vähän aikaa sitten tekemän tutkimuksen mukaan 92 % suomalaisista on huolissaan rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Tämä luku ei sinänsä kerro vaurioitten yleisyydestä, mutta se osoittaa, että jotakin on pahasti vialla.

Tiedotusvälineissä on käsitelty näitä ongelmia runsaasti vuosien mittaan. Erityisesti ovat olleet esillä julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa havaitut ongelmat. Monia rakennuksia on korjattu. Monia on myös purettu ja niiden tilalle on rakennettu uusia. Monet ovat ehtineet sairastua pysyvästi. Kustannuksia on tullut paljon sekä korjaustöitten että sairastumisten takia ja lisää rahaa tarvittaisiin runsaasti.

Ihmisten alttiudessa saada oireita on suuria eroja. Varmaa syytä tähän ei tiedetä. Ei ole hyvää laboratoriokoetta, jolla voitaisiin varmistaa, ovatko oireilun syynä kosteus- ja homevauriot vai jotkin muut tekijät. Esim. sähköallergian kaltaiset ilmiöt ovat suuria arvoituksia.

Asian vaikeutta lisää se, että asian parissa kamppailevat ammatti-ihmiset ovat hyvin erimielisiä siitä, miten ilmenneisiin ongelmiin pitäisi suhtautua. Toisella laidalla pyritään välttämään haitallisia aineita ja olosuhteita. Toisella laidalla taas katsotaan, että syyt löytyvät ihmisten virheellisistä ajattelu­tavoista eli korvien välistä ja heidän pitäisi tottua sietämään enemmän. Kiistat ovat näkyvästi henkilöityneet mm. sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriin, professori Ville Valtoseen ja Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäriin Markku Sainioon. Ongelmista kärsivät ovat vaikeassa asemassa lääkärien ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja tutkimushanke etsii kotien sisäilmasta mikrobeja, jotka joko suojaavat terveyttä tai vaikuttavat siihen haitallisesti. Noora Bäckgren kertoi siitä Helsingin Sanomissa 18.3.2018.
Tutkimuksen taustalla ovat havainnot siitä, että rakennusten kosteus- ja homevauriot voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja -infektioita, jopa astmaa. Syitä ei ole pystytty riittävästi selvittämään. Eräs merkittävä tekijä on se, että ihmiset viettävät 90 % ajastaan sisätiloissa. Samaan aikaan tiedetään, että varttuminen maatilojen ympäristössä, jossa on paljon mikrobeja, suojaa astmalta. Kaupungistumisen myötä astma on lisääntynyt.
THL:n tutkija Martin Täubel kertoi, että maaseutu- ja kaupunkikotien sisäilman mikrobiyhteisöjen monimuotoisuudessa on todella selkeä ero. Pääosin ero selittyy sillä, että maaseutu- ja maatilakodeissa luonto ja sen mikrobit ovat lähempänä ja sitä myötä kulkeutuvat sisään helpommin kuin kaupunkilaiskodeissa. Jos maaseutumainen mikrobiyhteisö olisi mahdollista luoda kaupunkikotiin, se olisi mullistavaa.
Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 on paneutunut perusteellisesti allergioiden syntysyihin. Työhön osallistunut allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela on sanonut, että elämme liian mikrobiköyhässä ympäristössä (Suur-Jyväskylän Lehti 14.9.2016). Allergioiden hoidossa on alettu käyttää välttämisen sijaan siedätyshoitoa. Viesti on samanlainen kuin THL:n tutkimushankkeessa.

Vanhan käytännön kokemuksen mukaan ihminen alkaa vanhetessaan muistella vanhoja hyviä aikoja. Tunnustan, että minussakin on tähän taipumusta. En pidä sitä kuitenkaan ihan perusteettomana. Kosteus- ja homevaurioita on varmaankin ollut aina, mutta ei niistä ennen vanhaan puhuttu. Joko ei osattu tai ongelmia ei ollut läheskään siinä määrin kuin nykyisin. Kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle. Tältä pohjalta lähtien olen todella iloinen, että olen viettänyt varhaislapsuuteni 1940-luvulla maaseudulla pienviljelystilalla, jossa siedätyshoitoa oli todella paljon tarjolla. Kun siihen lisätään tyypillisten lastentautien kuten tuhkarokon sairastaminen, tuo aika loi vastustuskyvyn, jolla on menty näihin päiviin saakka ilman allergioita. Olen tosin jatkanut koko elämäni ajan siedätystä mm. liikkumalla paljon luonnossa.

Yli puolet Taloustutkimus Oy:n tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että rakentamisen laatu on vuosien mittaan heikentynyt. Onko näin vaiko ei, vakavia laatuvirheitä paljastuu jatkuvasti. Tehdään liian kovalla kiireellä ja runsaslukuisten aliurakoitsijoiden perään ei pystytä riittävästi katsomaan.

Syitä ongelmiin voidaan löytää myös rakennustekniikasta. Esim. kun pyritään säästämään lämmityskuluissa, sillä voi olla haitallisia vaikutuksia sisäilman laatuun. Tähän asiakokonaisuuteen liittyy paljon uuden tekniikan käyttöä, josta ei ole riittävästi tietoa ja joka vaatii paljon asiantuntemusta ja huolellisuutta, jolloin riskien vaara kasvaa.
Taloustutkimus Oy:ltä tutkimuksen tilanneen rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoi, että tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. Hänen mukaansa ammattiylpeys pitää nostaa takaisin kun­niaan. ”Meidän on yhteistyössä parannettava toimintaamme niin, että sisäilmaongelmiin liittyvät huolet hälvenevät ja suomalaiset voivat luottaa alan toimijoihin. Kosteudenhallinnasta on pidettävä huolta koko rakennushankkeen ajan. Suunnitellaan hyvin ja rakennetaan niin kuin on suunniteltu ja sovittu.”

Katajisto lausuu kauniita sanoja, mutta en jaksa uskoa johonkin äkilliseen ihmeparantumiseen. Ovathan epäkohdat olleet kauan tiedossa ja niistä on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon. Lohduttakaamme itseämme vaikkapa vanhoilla viisauksilla: Toivossa on hyvä elää ja niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.

Raimo Koivistoinen