Helsingin kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on asuinalueiden maankäytön tehostaminen tiivistämällä kaunkirakennetta täydennysrakentamisella, vanhaa purkamalla ja uutta rakentamalla. Helsingin kaupunki on selvittänyt, mitkä ovat kahden eri toimintatavan – peruskorjauksen ja korottamisen tai purkamisen ja uudisrakentamisen – rakentamiskustannukset ja hiilijalanjälkipäästöt.

Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut teetti selvityksen kahden Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistaman vuokrakerrostalokohteen peruskorjaamisen ja korottamisen sekä vastaavasti purkamisen ja uudisrakentaminen kustannuksista. Selvitys osoitti, että säilyttävä peruskorjaus olisi ainakin tarkastelluissa kohteissa uudisrakentamista jonkin verran edullisempi vaihtoehto.

Tavoitteena kaupungilla oli myös saada tietää, mitkä ovat kahden toimintamallin CO2-päästöt. Laskelmien mukaan kahden asuinkerrostalon peruskorjaus ja korottaminen tuottavat alhaisemman hiilijalanjäljen kuin uudisrakentaminen. Energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin olennaista hiilijalanjäljen pienentämisessä: peruskorjauksissa ei yleensä saavuteta samaa energiatehokkuutta kuin uudisrakentamisessa.

Kustannusselvitykset ja hiilijalanjälkilaskennan Helsingin kaupungille tuotti Sweco.