TEKSTI: PEKKA LEHTONEN
Markku Pohja on perusteellisesti paneutunut entisen kotikaupunkinsa Mäntän eräisiin historiallisiin taustoihin. Hän on toiminut aikanaan Mäntän kaupungingeodeettina.
Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan Mäntän paikat ja paikannimet. Siitä oli haastattelu Maankäytössä 4/2015. Vuonna 2021 häneltä ilmestyi Mäntän torpat, siitä oli esittely Maankäytössä 3/2021. Uusimpana Markulta on ilmestynyt tänä vuonna 36-sivuinen kirja Frans Henrik (Heikki) Pekonen 1864 –1951. Legendaarinen pakoilija.
Seikkaperäisessa tutkimuksessa, jossa on listattu laaja lähdeluettelo, kerrotaan:
Suuren talon poikana 1864 Multialla syntyneestä Frans Henrik (Heikki) Pekosesta ei tullut talon isäntää. Elantomahdollisuuksia etsiessään Pekonen lähti Keuruun kautta etelään ja päätyi Mänttään, jossa kehittyvä paperiteollisuus tarjosi 1800-luvun lopulla runsaasti työtilaisuuksia.
Yhteiskunnalliset vastakkainasettelut syksyllä 1917 aiheuttivat katkoksen niin Heikki Pekosen kuin monien muidenkin elämässä. Nähtävästi harkitsevaisuutensa ansiosta Pekonen tuli valituksi Mäntän työväen järjestyskaartin miliisin päälliköksi. Mielipiteiden edelleen kiristyessä loppuvuonna 1917 muutamat Pekosen tovereista näkivät ainoaksi mahdollisuudeksi väkivallan käyttämisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tammikuun 1918 lopussa nämä toverit siirtyivät etelään ja liittyivät muodostuvaan punakaartin armeijaan.
Heikki Pekonen ei ollut halukas lähtemään tovereidensa matkaan, vaan painui maan alle. Toisin sanoen hän ryhtyi piileskelemään tuntemissaan Keuruun ja Jämsän rajamailla sijaitsevissa metsissä ja torpissa. Yli kymmenen kuukautta kestäneen piileskelyn aikana häntä ei viranomaisten etsinnöistä huolimatta saatu pidätetyksi, minkä ansiosta hän sai lempinimekseen legendaarinen pakoilija.
Joulukuussa 1918 Pekonen näki mahdolliseksi antautua pidättäjilleen. Tätä ennen oli annettu yleinen armahduspäätös punakapinallisten armahtamisesta. Pekosen rikoksia tutkittiin Valtiorikosoikeudessa, josta hän sai vapauttavan tuomion tammikuussa 1919.
Tutkintavankeudesta vapauduttuaan Heikki Pekonen asettui perheineen asumaan Kuorevedelle ja ryhtyi harjoittamaan maanviljelystä pienellä tilallaan. Vuonna 1933 hänet valittiin pienviljelijänä Kuoreveden kunnanvaltuustoon. Tässä toimessa hän olikin sitten yhdeksän vuotta. Pekosen v. 1939 täyttäessä 75 vuotta hänestä julkaistiin Kansan Lehdessä onnittelukirjoitus, jossa hänen elämänaikaisia toimiaan arvioidaan arvostavasti. Pekosen kuoltua 1951 hänet haudattiin Mäntän hautausmaalle.
Markku Pohja: Frans Henrik (Heikki) Pekonen 18641951. Legendaarinen pakoilija, 2022. ISBN 978-952-69936-0-7. Kirja on Mäntässä myytävänä Kulma Kirjakaupassa ja Serlachius-museon museokaupassa. Kirjoittajaltakin kirjasen voi tilata. Hinta on silloin 10 + lähetyskulut. Sähköposti: markku.pohja44gmail.com.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
