TEKSTI: ARI LAITALA
Ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita. Näitä molempia tarvitaan viistosateen syntyyn. Viistosateet ovat yksi merkittävimpiä sään rakennusrasitusta aiheuttavia ilmiöitä.
Ilmiön konkretisointiin ei kuitenkaan ole ollut havainnollisia esittämistapoja.
Viistosade. Mitä se on? Viistosade ilmiönä syntyy silloin, kun sataa ja tuulee samanaikaisesti. Teoreettisessa mielessä lähes kaikki sade on viistosadetta. Sataessa täysin tyyntä on aniharvoin. Tyynellä tarkoitetaan tässä tuulta, jonka tuntikohtainen lukema näkyy Ilmatieteen laitoksen tuntikohtaisessa havaintodatassa arvona 0,0 m/s.
Tässä artikkelissa viistosateeseen perehdytään hyödyntämällä Jokioisten sääaseman dataa. Vuodesta 1928 toiminut sääasema tarjoaa pitkiä mittaussarjoja ja useita havaintosuureita. Sääasema sijaitsee lounaisessa Kanta-Hämeessä, viitisen kilometriä Forssan kaupunkikeskuksesta itään.
Viistosadetta ei havainnoida sellaisenaan yksittäisenä suurena, eli suoraan mitattavissa olevana asiana tai ominaisuutena. Viistosademäärän selvittämiseksi täytyy yhdistää havainnot sekä tuulesta että sateen määrästä. Viistosateen päätyminen vertikaaliselle pinnalle (julkisivulle/seinälle) riippuu sääolosuhteiden lisäksi rakennuksen mikrosijainnissa vaikuttavista tekijöistä. Tällaisia tekijöitä ovat lähinnä maastonmuodot, muiden rakennusten sijainti, koko ja muodot sekä lähialueella olevan puuston tiheys ja korkeus.
Edellä mainittujen tekijöiden huomioimiseksi viistosadetta laskettaessa käytetään erilaisia (korjaus)kertoimia. Tarkasta laskennasta tulee kuitenkin äkkiä monimutkaista, sillä em. tekijät voivat vaikuttaa myös toisiinsa niin, käytettävien kertoimien arvot riippuvat myös siitä, millaisia arvoja muut kertoimet saavat. Käytännön tasolla ratkaisuvaihtoehtona on asioiden ja laskennan yksinkertaistaminen, jotta viistosateen määrästä saataisiin edes likimääräinen käsitys.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
