Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN – MARTIN VERMEER Tartossa vuonna 1920 tehdyn rauhansopimuksen mukaan Suomi sai Petsamon alueen, jonka pisin pyykkiväli määriteltiin seuraavasti: Valtakunnanraja kulkee Pummanginvuonon ja Oserkovuonon välisen kannaksen keskivälistä (LAT 69o 39,1’; LON 31o47,6’) suorana viivana Korvatunturin rajapyykkiin N:o 90. Vasta perustetun Geodeettisen laitoksen johtaja Ilmari Bonsdorff järkeili kireä […]
TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MARTIN VERMEER – MAURI VÄISÄNEN Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa. Järjestäytynyt, toimiva ja kehittyvä yhteiskunta tarvitsee kiintopisteitä, karttoja ja paikkatietoja, kiinteistöjen rekisteritietoja sekä maankäytön suunnittelua. Geodeetit ovat osa maanmittaajien ammattikuntaa. He rakentavat ja ylläpitävät maanmittauksen perustaa, paikannuksen infrastruktuuria. Geodesia ja geodeetit Geodesia […]
TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN Maan muodon ja mittojen määrittäminen on geodesian perustehtävä. Tähän liittyviä tutkimuksia ovat motivoineet tiedonjano, tieteellinen kilpailu sekä talouden ja tekniikan kehittämisen tarpeet. Aikojen kuluessa määritysten tarkkuus on parantunut. Nykyisten geodeettisten järjestelmien pohjana on jopa millimetrin tarkkaa tietoa. Maakeskisestä maailmankuvasta on siirrytty aurinkokeskiseen maailmankuvaan, mutta satelliittiajan geodeettiset […]
TEKSTI: MAURI VÄISÄNEN Matematiikassa erityisesti kommutatiivisen algebran kehitys antaa uusia mahdollisuuksia lähestyä maanmittauksen ongelmia. Ohjelmistoihin tulleet työkalut helpottavat laskentaa oleellisesti ja ennen kaikkea vanhoihinkin ongelmiin saadaan uusi ratkaisutapa. Tässä kirjoituksessa käsitellään kaarileikkausta, mutta algebrallisia laskentamenetelmiä voidaan käyttää vaativimpiinkin geometrisiin ongelmiin. Motivaatio tähän kirjoitukseen tuli siitä, että näitä algebrallisia menetelmiä voi käyttää yhtä hyvin niin kaksiulotteisen […]