ARI LAITALA
Kartalle (paikkaan) voidaan erilaisten arvioiden mukaan viedä jopa 90 % kaikesta tiedosta. Tämä näyttäisi pätevän myös energiaan, kuten energian tuottamiseen, siirtämiseen, kuluttamiseen ja varastointiin, mutta myös säästämiseen, tuhlaamiseen ja kierrättämiseen liittyen.
Käynnissä on energiamurros, jonka yhtenä ilmenemismuotona on energian tuotannon paikallistuminen. Esimerkkeinä on maalämpö, lämpöpumput yleensäkin ja aurinkoenergian talteenotto niin sähkönä kuin lämpönäkin sekä ylijäämälämpöjen laajempi hyödyntäminen. Oma lukunsa on tuulienergia, jonka yleistymistä on Suomessa tiettävästi osaltaan vauhdittanut vuonna 2009 ilmestynyt Tuuliatlas.
Isompien – kartastotyyppisten – aineistojen lisäksi uusia paikkatietoaineistoja näyttää syntyvän kiihtyvällä vauhdilla, esimerkiksi erilaisten kehityshankkeiden ja projektien tuloksena. Syitä kehitykseen on monia ja tarve energiaan liittyvän paikkatietoaineistojen luomiselle näyttää vaan kasvavan. Avoimen datan määrä kasvaa ja eri tietoaineistoja yhdistelemällä voidaan kohtuullisella vaivalla tuottaa uusia laajojakin sisältöjä.
Myös erilaisia teknisiä toteutusalustoja on tarjolla koko ajan enemmän. Esimerkiksi sivustolla https://gisgeography.com/free-gis-software esitellään 13 ilmaista paikkatieto-ohjelmistoa. Oma lukunsa on Open Street Map, eräänlainen paikkatiedon wikipedia. Vuonna 2004 alkanut projekti on edennyt vaiheeseen, jossa nykyään vähintäänkin jo sadat sovellukset perustuvat projektissa kerättyihin aineistoihin.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Lisää energiaa kartalle
Parallel version in English:
