ARI LAITALA

I FROM GLOBAL WARMING TO GLOBAL WARNING

8.10.2018 voi vielä jäädä historiaan, vaikka päivämäärän merkitys saattaa tätä lukiessa olla jo tyystin unohtunut. Tuolloin siis julkistettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n erikoisraportti. Näitä raportteja on toki nähty ennenkin, mutta jotain tuntuu olevan nyt toisin. Ilmastoahdistus ei vain tyytynytkään käymään kylässä, vaan on päättänyt jäädä tänne vierahaksemme. Ilmastonmuutoksen edetessä ja tutkimustiedon karttuessa viesti tarkentuu ja yksimielistyy. Se alkaa myös porautua syvemmälle ymmärrykseen, tajuntaan.

Kiinteistösektorilla huomio on viimeisen vuosikymmenen aikana keskittynyt paljolti rakennusten energiatehokkuuteen. Tuo näkökulma on kuitenkin laajenemaan päin. Millainen on ilmastokelpoinen rakennuskanta? Onko meillä sellaista ja jos ei ole, niin mistä sellaisen saa? Ja miten? Miten rakennukset integroituvat osaksi uusiutuvaa energiainfraa, tarjoaako kohde mahdollisuuksia aurinkopanelointiin, lämmön talteenottoon, sähköautojen lataukseen. Entäpä millainen hiilivarasto tai virtuaalivoimala rakennus on ja miten nämä ominaisuudet vaikuttavat sen arvoon?

Rakennuskannan lisäksi maankäytön kysymykset laajemminkin ovat nousemassa valokeilaan. Maamme hiilinielut ja hiilivarastot, käytännössä siis maa- ja metsätalousmaa, ovatkin äkkiä laajan mielenkiinnon kohteena. Ovatko negatiiviset päästöt mahdollisia ja mikä merkitys tässä on elpyvällä puunjalostusteollisuudella sekä toisaalta puun energiakäytöllä. Haussa on systeemitason ratkaisuja. Professori Jyri Seppälä sanoo Helsingin Sanomissa 27.11.2018, että ”– – ennen kaikkea Suomen tulee luoda tehokas ja kaikki osa-alueet kattava maankäyttösektorin politiikka”.

Lehdessämme käsitellyt aihepiirit ovat laajentuneet viime vuosina. Kiinteistöjärjestelmä ja kiinteistöihin läheisesti liittyvät lukuisat taloudelliset, juridiset ja teknilliset kysymykset ovat toki edelleen keskiössä: kuten kiinteistönmuodostus, yhdyskuntasuunnittelu, rakennetut kiinteistöt, kiinteistöarviointi, mittaus- ja mallintaminen laajasti käsitettynä jne. Lisäksi aihepiiriin liittyvän historiatiedon julkaiseminen ja suorastaan taltioiminen on osa lehtemme perinteikkäitä tehtäviä.

Muutos on kuitenkin jatkuvaa ja vääjäämätöntä. Digitalisaation voima tässä kaikessa on koko ajan väkevämpi. Sellaiset valtaisat teemat kuten kestävä kehitys, ilmastonmuutos, energia, hiilineutraalius ja kiertotalous ovat kehityskulkuja, jotka entistä voimaperäisemmin vaikuttavat rakennetussa ympäristössä ja maankäyttöratkaisuissa. Myös liikennejärjestelmän muodonmuutos on jättimäinen siirtymä ja kyseenalaistaa sen, mikä on tähän asti ollut järkevää kaupunkisuunnittelua ja kiinteistöjohtamista. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö ovat ehkä jossain määrin osa ilmasto-ongelmaa, mutta enemmän kuitenkin osa ratkaisua. Osaoptimoinnin lisäksi huomio kiinnittyy kokonaisoptimointiin, systeemitason ratkaisuihin. Entistä useammin on katsottava kauas nähdäkseen lähelle.

II KIELIKYSYMYKSIÄ

Tämän numeron myötä käynnistämme kokeilun, jossa tarjoamme kirjoittajillemme mahdollisuuden julkaista tuottamastaan suomenkielisestä artikkelista rinnakkaisen kieliversion lehden verkkoversioon. Alkuvaiheessa mahdollisia kieliä ovat englanti ja ruotsi. Lehdessämme on aika ajoin kirjoituksia, joilla on laajempaakin merkitystä. On luontevaa, että voimme tarjota laajempaa näkyvyyttä myös Maankäytön kautta. Yksi näkökulma on myös alan tutkimustoiminnan kansainvälistyminen. Suomessa on koko ajan enemmän tutkijoita – esim. tohtorikoulutettavia – joiden kielivalikoimaan suomi ei ainakaan uran alkuvaiheessa kuulu. Näin ollen useampiin kieliversioihin liittyy myös kotimaista tarvetta. Tarkoituksena on siis, että alun perin esim. englanniksi kirjoitettu juttu voitaisiin julkaista painetussa lehdessä suomenkielisenä (ja englanninkielinen versio siis verkkolehdessä). Käytännössä käännöstyön on kuitenkin tultava kirjoittajien kautta. Käännöksiin eivät lehden omat voimavarat riitä. Mutta lähellä on myös hetki, jolloin tekoälypohjaiset kääntäjät tuottavat laadukkaan käännöksen suomen kielestäkin, tai suomen kielelle. Tällöin ollaan myös lähellä tilannetta, jossa kukin lukee (tai kuuntelee) artikkelin reaaliaikaisena käännöksenä ihan sillä kielellä millä haluaa, olkoonpa artikkelin kirjoituskieli mikä tahansa.

Ja vielä erillinen muistutus: julkaisemme kovin mielellämme ruotsinkielisiä artikkeleja myös painetun lehden puolella. Nyt kun pohjoismaiset yhteispainokset (Nordiskt Häfte) ovat jääneet ainakin tauolle, ei ruotsinkielisiä artikkeleja ole julkaistu enää lainkaan. Kuka ehtii ensimmäisenä?

III LEHTOSEN PEKKA

Maankäytön teossa jo 70-luvulla mukana ollut Pekka Lehtonen on nyt jättäytynyt pois lehtemme teosta. Monissa vaiheissa ja rooleissa mukana ollut Pekka on vielä päätoimittajakautensa jälkeenkin hoitanut vuosikaudet lehdelle elintärkeää ilmoitusmyyntiä erityisen ansiokkaasti. Tällaiset suurhahmot jättävät poistuessaan vaikeasti – jos ollenkaan – paikattavia aukkoja. Erityisesti Pekan taito haastatella ihmisiä horisontin joka kolkalta ja kyky piirtää henkilökuvia poikkeuksellisen kiinnostavasti on taito, joka on vain harvoille suotu.

Samalla kun esitän Pekalle kiitokset lehden nykyisen toimituskunnan puolesta, toivotan entistä leppoisampia eläkepäiviä. Jäämme elättelemään toivoa, että et kuitenkaan ihan vielä kokonaan hylkäisi näppäimistöäsi J