Härkää sarvista: Katso luontoa ja huomaa

Presidentti Sauli Niinistö vastasi 25.8.2018 radion suorassa lähetyksessä hänelle lähetettyihin kysymyksiin. Mielenkiintoisen ohjelman lopuksi soitettiin hänen toivomaansa musiikkia. Se oli Fredin eli Matti Siitosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu ”Katso luontoa ja huomaa”. Olen ottanut siitä tämän kolumnin alkuun kaksi säettä. Suosittelen kuuntelemaan koko laulun. Ohjelman juontajan kysyessä Niinistöltä perusteita musiikkivalintaan hän ilmoitti tärkeimmäksi perusteeksi sen, että tämä ohjelma lähetetään Suomen luonnon päivänä.

Niinistön valinnalle löytyy laajemminkin perusteita hänen ajattelustaan. Hän sanoi toisen kautensa virkaanastujaispuheessaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Suomen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä yli 2 astetta. Jäätiköt ovat sulamassa ja merien pinnat nousemassa uhaten suuresti alavia alueita kuten Alankomaita.

Niinistö allekirjoitti vuonna 2015 ilmastolupauksen kuten useat muutkin suomalaiset ovat tehneet. Siinä sitoudutaan hiilidioksidipäästöjen puolittamiseen kymmenessä vuodessa. Niinistö on kertonut useista keinoista tähän tulokseen pääsemiseksi.

Tavatessaan kuluneena kesänä presidentit Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Niinistö kertoi heille mm. huolensa mustan hiilen päästöistä arktisella alueella.

Kaikki eivät kuitenkaan ole yksimielisiä ihmisen mahdollisesta osuudesta ilmaston lämpenemiseen. Eräät maapallon historiaa pitkältä ajalta selvittäneet tutkijat kiistävät ihmisen osuuden tässä asiassa. Se ilahduttaa ainakin presidentti Trumpia, joka on tässäkin asiassa kulkemassa omia teitään muista liiemmin välittämättä. Presidentti Putin on ollut ainakin puheissaan myönteisempi ympäristöasioille.

Viime aikoina on huomattu, että nuoret ovat erityisen huolestuneita ilmaston kehityksestä. Onhan heillä odotettavissa olevaa elinaikaa vielä pitkään ja sen ajan elämänlaatu on todella tärkeä asia. Varmaankin helteinen ja kuiva kesä ja säitten rajut vaihtelut helteineen ja rankkasateineen eri puolilla maapalloa ovat vaikuttaneet nuorten asenteisiin. Tosin meillä on ollut yhtä lämmintä ennenkin kuten vuonna 1937.

Yksityisten ihmisten omakohtaiset ratkaisut ovat varsinkin eettisesti tärkeitä. Eräänä yksittäisenä signaalina voidaan nähdä muovikassien myynnin väheneminen kaupoissa. Epäilen kuitenkin, ettei yksittäisten ihmisten päätöksillä ole kokonaisuuden kannalta merkittävää vaikutusta. Esim. lentomatkailu on jatkuvasti lisääntymässä ihmisten elintason noustessa. Nyt tarvitaan tehokkaita poliittisia päätöksiä, mutta miten se on mahdollista, kun meitä omaan napaamme tuijottajia on liikaa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmisissä ahdistusta. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa työskentelevä tutkijatohtori Panu Pihkala kertoi siitä Helsingin Sanomissa 4.9.2018. Ylipääsemätön ongelma voi tuottaa ihmisille suuriakin mielenterveydellisiä haittoja. Se voi lamauttaa toimintaa, mutta parhaassa tapauksessa se voi johtaa kehitystä muuttavaan toimintaan. Monilla on myös houkutus ikään kuin lakaista roskat maton alle ja unohtaa koko ongelma. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaankin voimakasta johtajuutta eduskuntaa vaivaavan riitelyn sijaan.
Edellä mainittu laulu on tehty vuonna 1975. Se oli nähdäkseni aikanaan hyvin tulevaisuuteen näkevä. Se porautuu syvälle ihmisen suhteeseen luontoon. Pelkästään energiataloudelliselta kannalta pohdittiin tuohon aikaan tulevaisuutta paljonkin. Kuuluisa Rooman Klubi perustettiin vuonna 1968. Suomalaiset ovat olleet näkyvästi mukana sen toiminnassa. Se julkaisi vuonna 1972 teoksen Kasvun rajat, jossa peloteltiin luonnon energiavarojen loppumisella muutamassa vuosikymmenessä. Vuonna 1973 puhkesi öljykriisi, joka antoi Rooman Klubille lisää vettä myllyyn. Suomessa se johti energian käytön merkittävään säästämiseen esim. rakennusten lämmityksessä. Rajoitukset kuitenkin kumottiin nopeasti.

Rooman Klubista ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Sen kauhuskenaariot eivät toteutuneet. Klubi kiinnitti huomionsa lähinnä luonnonvarojen riittävyyteen, mutta nehän eivät olekaan loppuneet. Öljyvaroja on opittu hyödyntämään tarkemmin ja fossiilista energiaa on korvattu atomivoimalla sekä aurinko- ja tuulienergialla. Uusiutuvan energian käyttöä on kehitetty ja siinä on pitkästi työsarkaa edessäkin.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen tai jopa kehityksen suunnan kääntäminen ovat tällä hetkellä idealistisia tavoitteita, jotka kelluvat epävarmuuden meressä. Julkisuudessa on kuultu myös sen suuntaisia puheenvuoroja, ettei ilmaston lämpenemistä voida enää estää vaan meidän tulee kehittää uusia keinoja siihen sopeutumiseen.
Maailmanlopun ennustaminen on ollut suosittu harrastus esim. kristinuskon piirissä. Loppua ei vain ole tullut. Tiedemiehet sen sijaan laskevat maapallon elämän tulevaisuutta miljardien vuosien päähän. Olisikohan niin, että neuvokas ihmislaji kyllä keksii keinot selviämiseen, kun on pakko. Synkkyyteen heittäytymisestä ei varmastikaan ole hyötyä kenellekään.

Hymyä huuleen ja eläkää ihmisiksi. Niin, mutta mikä se ihminen nyt sitten oikein onkaan?

Raimo Koivistoinen

Toimitus Author

Vastaa