MAARIT NORDMARK
Edellisessä kolumnissani kirjoitin Ruotsin vaaleista. Vaalien osallistumisprosentti oli korkea ja vaikka niistä on kulunut jo kolmea päivää vaille kaksi kuukautta, emme ole saaneet vielä uutta hallitusta. S-johtoiset punavihreät jatkavat nyt virkamieshallituksena saatuaan lähtöpassit heti vaalien jälkeen. Eduskunta äänesti 14. marraskuuta nurin ensimmäisen hallitusesityksen. Historiallista äänestyksessä oli se, että kaksi oikeistopuoluetta (keskusta ja liberaalit) äänestivät oikeistopääministeriehdokasta vastaan ensimmäisen kerran 40 vuoteen. Konservatiiviset oikeistopopulistit taputtivat käsiään Jimmien (SD) johdolla ja puolet liberaalien kannattajista ovat puoluejohtajan päätöstä vastaan. Seuraavat askeleet otetaan eduskunnan alati hymyilevän puhemiehen johdolla. Ei ole ihme, että kaksi oikeistopuoluetta otti askeleen hallituksen perustamiseksi kansallisdemokraattien (SD) tuella – onhan heillä miljoona äänestäjää, joista puolueet käyvät seuraavissa vaaleissa kovan kisan. Seuraavat vaalit saattavatkin tulla pian, jos eduskunta ei kykene järjestämään maalle hallitusta. Kolme äänestyskertaa on jäljellä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa seurataan ruotsalaista kädenvääntöä ihmetellen ja Ruotsin omatkin kansalaiset ihmettelevät eduskunnan nelinäytöksistä farssia kuin saippuaoopperaa, josta tulee uusi näytös joka päivä illan televisiouutisten muodossa.
Kulttuurieroja on monenlaisia. Maahanmuuttajavastaisten oikeistoradikaalien populistien pääsy hallituksen tukijaksi aiheuttaa enemmän päänsärkyä Ruotsissa kuin Suomessa. Suomessa tapahtuva omien tuhkauurnien nikkarointi suosituilla kursseilla taas aiheuttaa suurta hilpeyttä Ruotsissa. Makaaberia, osoitus suomalaisesta melankoliasta vai yksinkertaisesti siitä, että suomalaiset ovat realistisia? Ehkä juuri suomalaisesta realismista johtuen suomalaiset ovat onnellista kansaa. Kun odotukset eivät ole turhan korkealla, ne saavutetaan helpommin.
Suomalainen päätöksenteko on toki nopeampaa ja tehokkaampaa kuin ruotsalainen. Suomessa nikkaroidaan sekä uurnia että uutta satavuotisjuhlakirjastoa. Tukholman pääkirjaston – Asplundin kuuluisan hattuaskin – suunnittelukomitean perustamisesta on sopivasti sata vuotta. Gunnar Asplund tuli mukaan komiteaan 1918 ja kirjasto oli valmis kymmenen vuotta myöhemmin. Asplund suunnitteli koko alueen kaavan ja pääkirjasto suojeltiin lopulta 2017 lääninhallituksen toimesta – keskustelua suojelupäätöksestä oli tuolloin käyty jo 25 vuotta, kaupunginvaltuuston tehtyä suojelupäätöksen jo vuonna 1992. Suosittelen käyntiä kaikille rakennuksista kiinnostuneille, Hattuaski on yksi parhaimmista 1920-luvun ”Swedish Grace” -tyylisuunnan esimerkeistä. Ongelmana on vain se, että rakennus on vanhentunut ja lisätilojen tarve on suuri. Lisärakennuksia on yritetty ympätä sen kylkeen, viimeksi vuosina 2006–2009. Helmikuussa 2016, neljän vuoden selvitystyön jälkeen, teki kaupunginvaltuusto uuden kirjastorakennuksen suuntaa antavan päätöksen. Ihan nopeasti ei uutta kaupunginkirjastoa siis täällä pystytetä.
Tukholman kaupungin uusi enemmistö koostuu oikeistopuolueista ja vihreistä. Vihreät ovat siten historiallisesti ottaneet uuden suunnan ja murtaneet blokkipolitiikan Tukholmassa. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus Tukholman kaupunkisuunnitteluun. Olen aiemmin kritisoinut tällä palstalla viimeisen nelivuotiskauden aikana tapahtunutta kaupunkikuvan muutosta, ja nyt äänestäjät ja uusi enemmistö ovatkin laittaneet kaupunkisuunnittelun suuntalinjat uusiksi kertaheitolla. Nobelrakennussuunnitelmat Blasieholmenilla pysäytettiin heti. Applen uusi lippulaivasuunnitelma Kungsträdgårdenissa pyyhittiin pois kaupunkikuvasta jo ennen ensimmäistä asemakaavaluonnosta. Puiston asemaa puistona ja julkisena tilana tullaan korostamaan. Ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisen Sturegallerian suuret muutokset, joita ajetaan ulkomaalaisen omistajarahaston toimeksiannosta, eivät tule saamaan poliittista kannatusta. Aiempaa konservatiivisemmat, kaupunkikuvaa säilyttävät tuulet puhaltavat Tukholmassa seuraavat neljä vuotta. Nähtäväksi jää, mikä sää vallitsee Rosenbadissa. Juuri nyt ikkunan takana on tihkuisen harmaata. Voihan se toki johtua myös marraskuusta, ei kaikki voi olla hallituksen syytä. Eihän? Etenkään, kun sitä ei ole.
Maarit Nordmark on Head of Asset Management Hestia AB:ssä, Realian ruotsalaisessa tytäryhtiössä. Maaritin liiketoimialaan kuuluu muun muassa kolmen kiinteistöalan pörssiyrityksen hallinta. Vapaa-ajallaan Maarit on maantiepyöräilijä ja Danderydin rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja
