VUONNA 1889
- Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi
- Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhansopimukseen
- Helmikuunn manifesti – ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa
- Felix Hoffmann patentoi aspiriinin.
Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti:
Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa eivätkä tilalliset käsittäneet valvoa etuaan edes siihen määrin, että kotitarvemetsää tulevaisuuden varalle kaikille olisi tullut riittävästi, syystä että kansan yleinen käsitys piti metsää silloin yhteisenä omaisuutena, jota kullakin on oikeus käyttää tarpeen mukaan.
***
Kun Hallitus sittemmin otti omaisuutensa haltuunsa ja metsille vähitellen alkoi tulla myyntiarvoa, olivat tilallisten vähäiset omat metsät suurimmaksi osaksi raiskatut. Kellä vaan myytävää metsää oli möi sen halvasta, josta kaikesta useille tuli puute kotitarvemetsästä. Tämä seikka taas yhteydessä yleisen käsityksen kanssa, että metsät ovat yhteistä omaisuutta, synnytti luvattoman metsänhakkuun, joka vielä toistakymmentä vuotta sitten oli täällä valloillaan. Kun tämä pahe viranomaisten toimenpiteiden kautta pontevuudella ehkäistiin ja yleinen käsitys kruununmetsän hakkuusta vähitellen alkoi muuttua, vaan kansa samalla oli mieltynyt metsäkauppojen tekoihin kykenemättä sellaisia toimittaa kun omissa palstoissa ei ollut taloudenkaan tarpeeksi metsää riittävästi, niin syntyi ajatus laillisella tavalla saada lisämetsämaata. Ensimmäisen hakemuksen tässä tarkoituksessa tekivät Lohijärven kyläläiset, jotka suhteellisesti lyhyessä ajassa pääsivät toiveittensa perille. Tästä menestyksestä yllytettyinä ovat useimmat kyläkunnat Ylitornion pitäjässä Hallitukselta anoneet saada tiloihinsa liitettäväksi lisämaata parhaastaan metsäveroa vastaan, mutta myöskin missä tilaisuus on myöntänyt manttaalin koroitusta vastaan, joihin anomuksiin on syynä esiintuotu tiloille vanhastaan kuuluvien metsien huonoutta, metsä-alan vähyyttä ja paikoin myös monilukuisten palstojen hajanaisuutta kruununmaiden keskellä, ja on Keisarillinen Senaatti suostuen useimpiin hakemuksiin myöntänyt hakijoille yhdestä kahteentuhanteen tynnyrinalaan verollista maata sekä korotetuille manttaaliluvuille vastaavan määrän metsämaata. Täten on kaikkiaan 53 tilaa Lohijärven, Raanujärven, Meltosjärven, Sirkan ja Rattosjärven kylissä Ylitornion kunnassa ja Konttajärven kylässä Turtolan kunnassa jo saanut pyytämänsä lisämaat pyykitettyinä ja -asianomaisesti vahvistettuina haltuunsa.
***
Kun tilallisten asema täten metsien myynnin kautta on parantunut, niin on vähitellen tultu huomaamaan metsän arvoa, josta on ollut seurauksena, ett’ei sitä enään niin suuressa määrin tuhlata kuin ennen, ja kun sitäpaitsi metsää nyt on enemmän kuin riittävästi kotitarpeiksi ja kruunun metsät ovat paenneet ulohtaammalle taloista, niin tilalliset eivät tule kiusaukseen samassa määrin kuin ennen luvatointa metsänhakkuuta harjoittamaan.
***
Ehdotettujen lisämetsien aseman suhteen tahtoo toimikunta saada lausutuksi, ett’ei se ainakaan kaikin paikoin ole tilojen taloudelliselle tarpeelle edullisin, kun esimerkiksi Uusimaan tilalle N:o 10 Sieppijärven kylässä lisämaa on ehdotettu Naalasten joen varrella löytyvän niittypalstan yhteyteen, josta maamatka on noin 14 kilometrin paikoilla, eikä lauttausväylää, jonka varrella se sijaitsee, voi käyttää. puutavarain kotiin tuomista varten, kun talo sijaitsee virran yläpuolella, joten tilalla tästä palstasta ei ole suurta hyötyä kotitarvepuun saaliissa, vaan pääasiallisesti metsänmyynnin kautta.
***
Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan ovat nimittäin kaikki puut, jotka täyttävät 26 cm 1½ metrin korkeudella, hakattavat kruunun hyväksi tälle tilalle eroitetulta maa-alalta ja on niiden lukumäärä tämän kesäkuun kuluessa toimitetun laskun mukaan noussut kaikkiaan 4,939 puuhun, joista ainoastaan 512 puuta täyttää 33 cm. samalla korkeudella. Että näiden puiden hinta, jos hallitus luopuisikin hakkuuoikeudestaan, ei voi likimainkaan korvata omistajan ottamaa käsirahalainaa, joka on ilmoitettu vähintäin 20,000 markaksi, on selvästi huomattava.
***
Ylempänä kerrotuista syistä on toimikunta tullut siihen päätökseen että kaikki ne kyläkunnat, jotka ovat pyytäneet lisämetsiä ja joiden pyyntöihin Keisarillinen Senaatti on suostunut, epäilemättä ovat lisämetsän tarpeessa, ja katsoo myös toimikunta tarpeelliseksi että heille myönnetään koko se ala, minkä toimitusmaamittari heille on esitellyt. Jos kumminkaan Keisarillinen Senaatti tähän ei suostuisi, niin saa toimikunta alamaisimmasti ehdoittaa, että vähintäin 1,000 tynnyrinalaa manttaalia kohti myönnettäisiin metsäveroa vastaan, ja loput siitä maa-alasta, minkä toimitusmaamittari kullenkin tilalle on ehdoittanut, annettaisiin samoille tiloille koroitettua manttaalia vastaan, varsinkin kun nämät tilat toimitusmaamittarin lausunnon mukaan hyvin sietävät tällaista koroitusta; kumminkin sillä ehdolla että järjellinen ja kestävä hakkuu näissä lisämetsissä tulisi ta’atuksi sekä metsänraiskaus sillä tavoin tulisi estetyksi.
Jürgen Grönfors
Lue artikkeli pdf-muodossa:
