MARKKU RAIMOVAARA
Rakentaminen tuottaa kaivosteollisuuden jälkeen suurimman osan Suomen jätevolyymista. Rakennus- ja purkujätteet sekä maa-ainekset ovat kunnille ja muille toimijoille iso haaste: EU-lainsäädäntö asettaa rakennusjätteiden materiaalina hyödyntämisen tavoitteeksi 70 % vuoteen 2020 mennessä.
Tähän on vielä matkaa.
Rakennus- ja purkujätteille on tarpeen etsiä ja luoda uusia käyttömuotoja sekä kehittää jätteiden ja maamassojen parempaa hallintaa. Myös materiaalivirtojen aitoon ymmärrykseen tarvitaan merkittävästi lisää tietoa. Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA) -hankkeessa tutkittiin, miten kiertotaloutta voidaan huomioida nykyistä paremmin purkutöiden hankinnassa ja maamassojen hallinnassa.
Tavoitteita rakennusalalle
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (Valtsu) vuoteen 2023 on neljä painopistealuetta, joista yksi on rakentamisen jätteet. Rakentamisen jätteitä kertyi vuonna 2015 yhteensä noin 15,1 miljoonaa tonnia. Määrä on noin viidennes kaikesta syntyneestä jätteestä. Rakennusjätteestä suurin osa, noin 90 prosenttia, kertyi maarakentamisen jätteistä, josta puolestaan suurin osa on mineraalijätettä. Valtsussa on asetettu rakentamisen jätteisiin liittyen seuraavia tavoitteita:
- rakentamisen jätemäärä vähenee
- rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntäminen nostetaan 70 %:iin
- rakentamisen jätteiden hyödyntämistä lisätään riskit halliten
- rakennus- ja purkujätteen tilastoinnin tarkkuuta ja oikeellisuutta parannetaan.
Euroopan unionin jätedirektiivissä (2008/98/EY) on asetettu yllä mainittu vaarattoman rakennus- ja purkujätteen 70 % hyödyntämistavoite saavutettavaksi jo vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen Suomessa edellyttää tehostamistoimia rakennusalan materiaalikiertojen hallinnassa. Jätedirektiivin muutos (2018/851) hyväksyttiin kesällä 2018 ja siinä edellytetään jäsenvaltioiden muun muassa edistävän rakennusten valikoivaa purkamista ja helpottavan rakennus-ja purkujätteen uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
