Kaupunki, keskusta, kaavoitus ja kauppa(keskus)

TEKSTI: KAISA VUORIO
Kauppakeskukset ovat olleet pitkään hyvinkin erilaisia mielipiteitä kirvoittava keskustelunaihe. Myös mielikuva kauppakeskuksesta on hyvinkin erilainen eri keskustelijoilla. Toisille se on hypermarket, toisille pieni liikerakennus ja jollekin sadan erilaisen myymälän ja palvelun kokonaisuus.

Kauppakeskusyhdistys on määritellyt kauppakeskuksen tietyn kokoiseksi ja ominaisuuksia omaavaksi rakennukseksi. Taivun miettimään, onko määrittelylle mitään tarvetta. Käytän usein venevertausta: losseilla, huviveneillä, nopeilla reittialuksilla ja luksusristeilijöillä on kaikilla paikkansa. Samat asiakkaat käyttävät niitä eri käyttötilanteissa ja vaihtelevalla useudella. Näin toimii liikekiinteistöjenkin välinen työnjako.

Kuolevatko kauppakeskukset?

Arjessa erilaisille palvelukiinteistöille helposti saavutettavissa sijainneissa on tarvetta jatkossakin. Useimpien keskustoissa ja asutuksen keskellä sijaitsevien kauppakeskusten palveluvalikoima on laajentunut myymälöistä ensin kauneudenhuollon palveluihin ja myöhemmin viihteeseen, kulttuuriin, liikuntaan, terveyteen ja erilaisiin julkisiin palveluihin kirjastosta neuvoloihin ja erilaisiin asiakaspalvelupisteisiin. Asuntoja ja toimistojakin kauppakeskusten yhteydessä on jo nähty, päiväkodit tekevät tuloa. Hoivatasoinen palveluasuminenkin on hyvin todennäköistä.

Tilojen käytön monipuolistuminen palvelee erityisesti vaikutusalueen asukasta, jonka arki helpottuu arjessa tarvittavien palveluiden keskittyessä lähelle toisiaan tai muuten sopivaan sijaintiin ympäristössään. Netti ei korvaa kaikkia fyysisiä palveluita nyt eikä tulevaisuudessa. Kampaajakäynnit netissä tuovat aika laihan lopputuloksen ja valitettavasti taidan joutua vielä odottamaan laitetta, johon pään työntämällä saisi aamuisin hiukset ojennukseen ja meikin kasvoille.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa