Täydennysrakentaminen taloyhtiön tontilla – väitöskirja yhteisen päätöksenteon edellytyksistä

TEKSTI: TUULI PUUSTINEN
Lähiöiden pääasiassa 1960–70-­luvuilla massatuotetun rakennuskannan ­korjausvelka on yksi asuntosektorin suurimmista haasteista Suomessa.

Peruskorjausten rahoitustarve onkin keskeinen motiivi tämän tyyppiselle täydennysrakentamiselle. Julkisen sektorin näkökulmasta täydennysrakentamisen toivotaan vaikuttavan paitsi korjausvelan vähentämiseen, myös kasvavien kaupunkialueiden tiivistämistarpeisiin sekä lähiöiden elinvoimaisina säilyttämiseen. Erityisen haasteen täydennysrakentamiselle luo kuitenkin taloyhtiön omistusrakenne ja yhteisen päätöksenteon vaatimus.

Tutkin väitöskirjassani taloyhtiön omalla tontilla tapahtuvan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhteistä päätöksentekoprosessia tukevien tekijöiden sekä yhteisen päätöksenteon edellytysten näkökulmasta pääkaupunkiseudun esikaupunkialueilla. Väitöskirja, joka tarkastettiin Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella helmikuussa 2020, käynnistyi osana Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteellistä ”Tutkimus asukaslähtöisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista – tapaustutkimus suomalaisilla kaupunkialueilla” (Repsu) – tutkimushanketta (2011–2015).

Väitöstutkimus rajautui tilanteeseen, jossa taloyhtiö hakee lisää rakennusoikeutta sekä muutosta olemassa olevaan asemakaavaan kunnalta uuden tai uusien (asuin)kerrostalojen rakentamiseen omalle tontilleen. Pelkistetty havainnekuva (kuva 1) esittää yhtä mahdollisuutta tällaisesta tontilla tapahtuvasta täydennysrakentamisesta. Tutkimus keskittyi taloyhtiön sekä asukasosakkaiden näkökulmaan. Näin ollen esimerkiksi kunnalliset suunnitteluprosessit sekä viranomaisten näkökulma jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa