Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 1/2026 (ilmestyi 13.3.2026)
3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Asuntomarkkinajumeista 4 Henrik Haggrén Valokuvan ja fotogrammetrian juhlavuosi 2026 8 Pekka Vilska Monivaiheinen vesijättöjen käsittely Koitsanlahden jakokunnassa 12 Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, et al. Uudenlaisen yhteistyökulttuurin kokeilu- ja käynnistysalusta 16 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Näkökulmana: Suomeen tulossa TKI-toiminnan KIPERÄ saneeraus? 21 Maarit Nordmark Olipa kerran 22 Arthur Kreivi Kiinteistöveron uudistaminen […]
TEKSTI: ARI LAITALA Asuntomarkkinat ovat olleet historiallisen alavireisiä jo pitkään. Asuntomarkkinajumi on monien yllätykseksi tarttunut myös kasvukeskuksiin, pääkaupunkiseutua myöten. Myös asuntojen hinnat ja arvotkin ovat tulleet alaspäin. Ekonomistit ovat kunnostautuneet tilanteen selittämisessä. Pohjimmiltaan analyysit näyttävät päätyvän siihen, että kun talous ei kasva on vaikea nähdä muutakaan kasvua. Talouden polkiessa paikallaan ei bruttokansantuote – eli kansantaloudessa […]
TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Tänä vuonna 2026 tulee kuluneeksi 200 vuotta ranskalaisen keksijän Nicéphore Niépcen ottamasta ensimmäisestä valokuvasta, ja 100 vuotta tykistön tarkastaja V. P. Nenosen aloittamasta fotogrammetrian kehitystyöstä Suomessa. Nicéphore Niépce oli kehittänyt valokuvaamiseen heliografia-menetelmän, joka perustui bitumipinnan valaisemiseen auringonvalolla. Vanhin säilynyt maisemakuva, ”Point de vue du Gras”, on vuodelta 1826. Varhaisin valokuvaus Niépcen aikalainen, […]
TEKSTI: PEKKA VILSKA Alueluovutukset 1944 pitkittivät 1830-luvulla syntyneen Koitsanlahden jakokunnan vesijättöjen käsittelyn 150 vuoteen. Vesioikeudellinen kylä käsitti Parikkalan kunnan Koitsanlahden ja Lamminkylän kylät sekä tuolloisen Simpeleen kunnan Kivijärven ja Kaljusen kylistä useita taloja. Parikkalassa oli kärsitty 1800-luvun alussa useista nälkävuosista sekä Suomen sodan välillisistä vaikutuksista. Viipurin läänin kuvernööri oli ehdottanut suurten järvien laskemista hallanvaaran vähentämiseksi […]
TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ – LARS MIIKKI – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – MATTI KURKELA Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä TITAN oli Helsingin kaupungin innovaatiorahaston sekä Metropolian, Aalto-yliopiston ja Stadin AO:n yhteisrahoitteinen hanke vuosina 2023–2025. Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan tutkimus- ja oppilaitosta yhdistivät voimansa tehostaakseen oppilaitosten, yritysten ja Helsingin kaupungin välistä yhteistyötä etenkin avoimen […]
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO EU:n sosiaali- ja aluerahastot eli rakennerahastot suuntaavat rahoitusta uudella tavalla, mikä vaikuttaa suuresti oppilaitosten TKI-rahoituksiin. Kansallinen TKI-hankerahoitus kokee lähivuosina merkittävän laskun, mikä tulee aiheuttamaan rakenteellista vääristymää TKI-kentälle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ratkovat juuri ennakointien ja trendien perustella valintoja tulevaisuuden opetus- ja tutkimusalojensa suhteen. Hinta nyt tehtävistä valinnoista maksetaan vasta tekoälybuumin […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Olipa kerran pieni kunta, yksi monista. Kuntaa johti vakaalla kädellä nelikymppinen karriääripoliitikko. Hänellä oli poikkeuksellisesti akateeminen tutkinto, mutta työuransa hän oli tehnyt valtion poliittisessa hallinnossa tukien muita urapoliitikkoja. Sivutoimena hän oli ollut kunnanvaltuuston rivijäsenenä. Eräänä päivänä M päätti, että muiden tukeminen saa riittää. Hän pyrki kunnanvaltuuston ryhmänjohtajaksi ja puolueensa eduskuntakandidaatiksi. Hyvän markkinoinnin […]
TEKSTI: ARTHUR KREIVI Tavoitteena on nykyaikaistaa kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät ja tuoda verotusarvot lähemmäksi kiinteistöjen todellisia markkina-arvoja. Jutun kirjoittamisen aikaan käynnissä ovat Olympialaiset. Val di Fiemmessä hiihdettävässä maastohiihdon 50 kilometrin kisassa ja kiinteistöverouudistuksessa on samoja piirteitä. Valmistelutyöt tulee tehdä huolella, matka sisältää ylä- ja alamäkiä, mutta lopulta päämäärätietoisen työn tuloksena maalissa voi odottaa mitali tai vaikkapa oikeudenmukaisempi […]
TEKSTI: ARTHUR KREIVI Tavoitteena on nykyaikaistaa kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät ja tuoda verotusarvot lähemmäksi kiinteistöjen todellisia markkina-arvoja. Jutun kirjoittamisen aikaan käynnissä ovat Olympialaiset. Val di Fiemmessä hiihdettävässä maastohiihdon 50 kilometrin kisassa ja kiinteistöverouudistuksessa on samoja piirteitä. Valmistelutyöt tulee tehdä huolella, matka sisältää ylä- ja alamäkiä, mutta lopulta päämäärätietoisen työn tuloksena maalissa voi odottaa mitali tai vaikkapa oikeudenmukaisempi […]
TEKSTI: VILLE VISTBACKA – ERIKA MÄRKÄLÄ Kiinteistöinsinöörin kelpoisuusvaatimus uudistui vuoden 2026 alussa. Jatkossa myös ammattikorkeakoulusta tai teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut insinööri tai teknikko voi toimia tehtävässä. Suomen kiinteistöjärjestelmä nojaa kiinteistörekisteriin. Asemakaava-alueilla kiinteistörekisterin ylläpidosta vastaavat ne kunnat, jotka ovat ottaneet tehtävän hoitaakseen. Rekisterinpitäjänä toimii kunnan kiinteistöinsinööri – viranhaltija, jonka kelpoisuudesta säädetään laissa kunnan kiinteistöinsinööristä (557/1995). Laki kunnan […]
TEKSTI: TERESA STANEK Mittauspäivät 2026 pidettiin helmikuun 5. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Kaikille avoin tapahtuma keräsi paikalle väkeä opiskelijoista ammattilaisiin kiertelemään näyttelypöytiä, kuuntelemaan asiantuntijaluentoja ja laajentamaan verkostoja. Lapissakin on elämää: tänäkin vuonna Pohjois-Suomen piilevä helmi, Lapin Mittauspäivät, kokosi yhteen 20 eri maanmittausalan yritystä, yhdistystä ja toimijaa. Tapahtuma on paitsi innostava ja opettavainen, myös hyvä […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Kaksipuoluejärjestelmissä äänestäjä tietää kohtalaisen hyvin, minkälaista päätöksiä maassa tullaan tekemään vaalien jälkeen. Yhdysvalloissa kaksipuoluejärjestelmä on vahva. Britanniassa puoluekentän tilanne on aiempaa epäselvempi. Ruotsissa äänestetään puoluetta ja blokkia, jonka politiikka on hyvin äänestäjien tiedossa ennen äänestystä. Yli blokkirajojen ei ole tapana loikkia. Suomessa äänestetään henkilöä, joka on puolueen jäsen. Vaalien jälkeen suurin puolue […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Taksapuuhan johdosta haluaa Taavetti Tuohitorvi esittää erinäisiä, erikoisesti Oulun lääniä koskevia kohtia: Toimitusmatkoihin nähden on Hra Hannikainen, kuten kohtuullista onkin, asettanut Oulun läänin erikoiseen ase- maan. Siitä ei siis sen enempää. Mutta tehdäänpä maini- tun ehdotuksen mukaan lasku esim. maamittari X:n matka- korvauksista, niin saadaan nähdä, mihin se vie. X:llä on 20 […]
TEKSTI: KAISA JAALAMA – MARKUS TÖRMÄ – MATTI VAAJA – RAFAELA VON FRENCKELL – ANNA NORDIN – SYED PEERZADA – JUHA RAJALA – SAMI SEPPÄNEN – ALIISA VILLBERG – JUKKA HIRVONEN – KATI VIERIKKO Kaupunkien lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI) tarkoittaa ilmiötä, jossa kaupunkialueet ovat ympäröiviä alueita lämpimämpiä. Ilmiö voi toteutua esimerkiksi silloin, kun kaupunkiympäristön […]
Pikku-Veturimies kysyi jossakin toimitusinsinöörien tilaisuudessa, kuka tietää, mikä on säästömanttaali. Yksi tiesi. Pitikö tietää? Piti/ei pitänyt (tarpeeton yliviivataan). Veturimiehen mielestä piti ja pitää tietää, selitykseksi ei kelpaa, että osuusluettelot on jo tehty. Rakentajan virhe korjataan villiviinillä ja lääkärin virhe mullalla, mutta maanmittarin tekeminen, oikein tai väärin, pysyy arkistossa ja toimii jatkuvana käyttöaineistona. Koulussa opetettiin aikoinaan, […]
TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos on jo täällä. Ennakoinnin ja ehkäisemisen ohella on syytä ryhtyä sopeutumaan. Melkoinen työsarka odottaa rakennetussa ympäristössä yleisesti ja kiinteistökannan sopeutumistoimissa erityisesti. Maapallon keskilämpötila on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut noin 1,5 astetta yli esiteollisen ajan keskiarvon. Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. Suomessa vuosi 2024 oli 3,4 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Vuonna […]
TEKSTI: MAGNUS STORSJÖ Kiinteistö on Suomen maanomistuksen perusyksikkö. Maamme on tällä hetkellä jaettu melkein 2,9 miljoonaan kiinteistöön. Määrä on huimaava. Tontteja lukuun ottamatta kiinteistöillä on yleensä, tarkemmin n. 82 %:lla, nimiä. Kiinteistön nimellä ei ole suoraa juridista merkitystä. Nimi ei kuitenkaan koskaan ole sattumanvarainen, vaan joka nimestä on tehty päätös, ja sen takana on kätkössä […]
TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita. Näitä molempia tarvitaan viistosateen syntyyn. Viistosateet ovat yksi merkittävimpiä sään rakennusrasitusta aiheuttavia ilmiöitä. Ilmiön konkretisointiin ei kuitenkaan ole ollut havainnollisia esittämistapoja. Viistosade. Mitä se on? Viistosade ilmiönä syntyy silloin, kun sataa ja tuulee samanaikaisesti. Teoreettisessa mielessä lähes kaikki sade on viistosadetta. Sataessa täysin tyyntä on aniharvoin. Tyynellä […]
TEKSTI: SUSANNA KARI Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia lajeja ja vaikuttaa hyvinvointiimme. Rakennetussa ympäristössä ratkaisevaa ei ole vain vihreän määrä, vaan se, miten alueet kytkeytyvät toisiinsa osana laajempaa ekologista verkostoa. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elävää luontoa sen kaikissa muodoissa. Se rakentuu ihmisistä ja muunlajisista eläimistä, kasveista, sienistä sekä pieneliöistä. Monimuotoisuus ei ole vain eri lajien runsautta, […]
TEKSTI: JONAS BECKER Korjauspalvelut tarjoavat senttimetriluokan tarkkuuden ilman omaa infrastruktuuria. Suomen olosuhteet aiheuttavat erityisiä haasteta ammattimaiselle maanmittaukselle. Laajat metsäalueet, syrjäiset kiinteistörajat ja vaihtelevat vuodenaikaolosuhteet edellyttävät luotettavaa paikannusteknologiaa. Vaikka reaaliaikainen kinemaattinen mittaus (RTK) on vakiintunut senttimetriluokan tarkkuuden standardiksi, perinteinen vaatimus erillisestä tukiasemasta aiheuttaa logistisia ja taloudellisia haasteita usean alueen kattavissa hankkeissa. Perinteinen RTK edellyttää tunnettuun koordinaattiin […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Vuoden 2026 alusta aloittivat uudet Lupa- ja valvontavirasto alueorganisaatioineen ja elinvoimakeskukset 10 eri yksiköllä korvaten 2010 perustetut AVI:t ja ELY:t. Kysymys on siten valtiollisesta aluehallintouudistuksesta. Kaupanvahvistajalakia muutettiin, jolloin kaupanvahvistajien sallittua yläikärajaa korotettiin. Kuntien kiinteistöinsinööreistä annettua lakia muutettiin, mikä merkitsi pätevyysvaatimusten lieventämistä. Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuasetusta ja maksuasetusta sisältäen kaupanvahvistajapalkkioiden muutokset tulivat yksivuotisina voimaan vuodenvaihteessa. […]
Jyväskylän yliopiston JYU.Wisdom-julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi vertaisarvioitu politiikkasuositus, jossa tarkastellaan rakennusten purkamista ja säilyttämistä ilmasto-, luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointinäkökulmista. Julkaisun mukaan yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää muutosta siinä, miten olemassa olevaa rakennuskantaa arvotetaan ja kehitetään. FT Reetta Nousiaisen ja YTT Aleksi Lohtajan kirjoittama teos Säilyttämisestä sääntö, purkamisesta poikkeus – Kestävyysnäkökulmia olemassa olevaan rakennuskantaan nostaa esiin purkavan uudisrakentamisen […]
Kiinteistö- ja rakentamisalalla käynnistyy alkuvuodesta 2026 tähän asti laajin digitalisaatiohanke, jonka tavoitteena on luoda perustaa vakioidulle, yhteen toimivalle ja koneluettavalle tiedolle. Usean vuoden mittainen Rakennetun ympäristön digitalisaatio (RYD) -hanke pyrkii parantamaan työn sujuvuutta työmailla ja toimistoissa sekä lisäämään koko arvoketjun tuottavuutta, laatua ja asiakaskokemusta. Hanke yhdistää rakentamisen arvoketjun suunnittelusta tuotantoon, työmaille ja elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. […]
Retta Oy, Retta AB ja tanskalainen Cobblestone Property Management yhdistyvät uudeksi pohjoismaiseksi kiinteistöjohtamisen konserniksi. Uuden konsernin nimeksi tulee INNA. Retta-konserni on toiminut kiinteistöjohtamisen palveluissa Suomessa ja Ruotsissa, ja Cobblestone vastaavasti Tanskassa. Yritykset palvelevat sekä institutionaalisia että yksityisiä kiinteistösijoittajia. Yhdistyvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 77 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät runsaat 800 kiinteistöjohtamisen ammattilaista 19 […]
Mikkelin kaupunki on teettänyt riippumattoman tarkastelun datakeskusinvestointien aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvityksessä tarkasteltiin myös akkuenergiavarastoja. Tavoitteena on muodostaa faktapohjainen kokonaiskuva investointien vaikutuksista työllisyyteen, verotuloihin ja paikallistalouteen päätöksenteon, maankäytön suunnittelun ja julkisen keskustelun tueksi. Työssä arvioitiin 100 megawatin datakeskuksen vaikutuksia sekä rakentamis- että toimintavaiheessa. Tarkastelu ei ota kantaa yksittäisten hankkeiden toteutumiseen, vaan kuvaa yleisellä tasolla, millaisia vaikutuksia vastaavan […]
Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilla on julkaistu raportti, joka kokoaa yhteen ajantasaisen tieteellisen tiedon Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen (AMOC) mahdollisen romahduksen vaikutuksista Pohjoismaissa. A Nordic Perspective on AMOC Tipping -raportti tarjoaa myös toimenpidesuosituksia alueen päätöksentekijöille. Atlantin meridionaalinen kiertoliike AMOC kuljettaa lämpöä Pohjois-Atlantille ja vaikuttaa osaltaan Pohjoismaiden suhteellisen leutoon ilmastoon. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan hidastavan kiertoliikettä. Vaikka AMOCin pysähtymistä pidetään epätodennäköisenä, […]
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI kehittää tutkimusaineistoja, joita yritykset voivat hyödyntää avaruusliiketoiminnassa. Työ on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SpacEconomy-hanketta, jossa suomalaiset avaruustutkimusta tekevät yliopistot ja tutkimuslaitokset yhdistävät osaamisensa elinkeinoelämän tueksi. Avaruusliiketoiminta on Suomessa kasvava ala, ja sen kehitys nojaa pitkälti korkeatasoiseen tutkimukseen. SpacEconomy-hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. […]
Suomi rakentaa oman maapaviljongin YK:n -ilmastokokoukseen, joka järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Paviljonki tarjoaa suomalaisille yrityksille, kaupungeille ja tutkimuslaitoksille kansainvälisen foorumin, jossa ne voivat esitellä ilmastoratkaisujaan, jakaa osaamistaan ja luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia. COP-ilmastokokous on YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekofoorumi ja maailman suurin ilmastotapahtuma. Maapaviljongin tavoitteena on tuoda esiin Suomen vahvuudet ilmastoratkaisujen kehittäjänä, esitellä uusia keinoja ilmastotavoitteiden edistämiseen […]
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki testaa uutta keinoa liikenneturvallisuuden parantamiseksi konenäön avulla yhteistyössä alankomaalaisen Technolutionin kanssa. Kokeilu keskittyy vilkkaaseen liikenneympäristöön Kaisaniemenkadun raitiovaunupysäkin viereisellä suojatiellä, jossa liikennöivät bussit, raitiovaunut, henkilöautot sekä jalankulkijat ja pyöräilijät. Alueen läheisyydessä sijaitsee myös Helsingin yliopiston metroasema. Kokeilussa hyödynnetään Technolutionin FlowCube AI -sensoria, joka analysoi liikennevirtaa reaaliajassa. Tavoitteena on tunnistaa ja […]
Lahti suunnittelee uutta yliopistokeskusta Ranta-Kartanon alueelle. Tavoitteena on houkutella alueelle jopa 20 000 LUT-ylipiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opiskelijamäärät kaupungin korkeakouluissa ovat kasvaneet, ja keväällä arvioitiin, että määrä voi nousta 10 000 tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Uuden yliopistokeskuksen kustannusarvio liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa, ja rahoituksessa painottuu erityisesti yksityisten sijoittajien osuus.