TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN
Tänä vuonna 2026 tulee kuluneeksi 200 vuotta ranskalaisen
keksijän Nicéphore Niépcen ottamasta ensimmäisestä valokuvasta, ja 100 vuotta tykistön tarkastaja V. P. Nenosen aloittamasta fotogrammetrian kehitystyöstä Suomessa.
Nicéphore Niépce oli kehittänyt valokuvaamiseen heliografia-menetelmän, joka perustui bitumipinnan valaisemiseen auringonvalolla. Vanhin säilynyt maisemakuva, ”Point de vue du Gras”, on vuodelta 1826.
Varhaisin valokuvaus
Niépcen aikalainen, taiteilija Louis Daguerre, kehitti oman hopeapohjaisen kuvaustekniikan, daguerrotypian. Tuntien valotusajat lyhenivät minuuteiksi, mikä mahdollisti henkilökuvat.
Vanhin Daguerrelta säilynyt valokuva, jossa ihminen on mukana, ”Boulevard du Temple”, on vuodelta 1838. Daguerren esiteltyä keksinnön Ranskan tiedeakatemialle1839 Ranskan valtio lunasti patentin ja luovutti oikeudet kaikille yhteisesti hyödynnettäväksi. Tätä esitti akatemian jäsen François Arago, ja perusteli esitystään valokuvauksen monilla ilmeisillä sovelluksilla.
Arago oli tähtitieteilijä ja matemaatikko, joka toimi Pariisin observatorion johtajana. Sitä ennen hän oli ollut École Polytechniquen analyyttisen geometrian opettajana. Aragon omissa tulevaisuuden kuvitelmissa valokuvien käyttö korostui tähtitaivaan havainnoimisessa ja maanpinnan kartoittamisessa.
Akatemian kokouksen myötä tietoisuus valokuvaamisesta ja daguerrotypia-tekniikasta laajeni nopeasti kaikkialle. Kiinnostusta maailmalla levittivät taiteilijat tarkkapiirteisillä ja yksityiskohtaisilla henkilö- ja maisemakuvillaan. Kolmiulotteiset katselulaitteet ja stereokuvat edistivät omalla tavallaan ihmisten yleistä kiinnostusta valokuvaukseen.
Suomessa varhaisimpana daguerrotypiakuvana mainitaan Henrik Cajanderin ottama kuva Nobelin talosta vuodelta 1842.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Valokuvan ja fotogrammetrian juhlavuosi 2026
