Tutkimus avaa karttapohjaisten osallistumismenetelmien roolia nykypäivän suunnittelussa

LIINA MARTTILA & KIRSI FORSS
Karttapohjaisten ­osallistumismenetelmien avulla voidaan tuottaa uutta tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja ­näkemyksiin. Tällaista paikkaan ­sidottua tietoa on viime aikoina hyödynnetty ­etenkin yleis- ja asemakaavoituksessa ja yhä ­enemmän myös liikenne-, viheralue- ja ­luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

Karttapohjaisilla osallistumismenetelmillä tarkoitetaan verkkopohjaisia kyselyitä, joiden avulla kansalaiset voivat merkitä omia ideoitaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään digitaalisesti suoraan kartalle. Näiden osallistumismenetelmien käyttöä ja vaikuttavuutta on kartoitettu Suomen ympäristökeskuksen ja Mapita Oy:n yhteistyönä osana CORE-hanketta, joka keskittyy yhteistoiminnalliseen ympäristön käytön hallintaan (www.collaboration.fi). Tutkimus perustui maankäytön ja suunnittelun asiantuntijoille suunnattuun verkkokyselyyn sekä kyselyn tuloksia syventävään viiteen tutkimushaastatteluun. Kysely oli avoinna 5.4.–26.4.2018 ja keräsi 80 vastaajaa. Verkkokyselyllä pyrittiin selvittämään kyseisen osallistumismenetelmän käytön taustoja ja kokemuksia menetelmän hyödyllisyydestä, haasteista ja vaikuttavuudesta. Tutkimushaastattelujen kohteiksi valittiin erikokoisia loppuvaiheessa olevia tai päättyneitä suunnitteluhankkeita, joissa on hyödynnetty karttapohjaisia osallistumismenetelmiä. Haastateltaviksi hankkeiksi valikoitui Helsingin yleiskaava 2050, Helsingin yleiskaavan varjokaava Pro Helsinki 2.0, Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava ja Salpausselän Teivaan hotellin asemakaava.

Lue koko artikkeli pdf-muodossa:

 

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa