Maannousu Suomen rannikoilla

TEKSTI: MAARIA NORDMAN
Maannousu on mielenkiintoinen ilmiö, jonka vaikutus alavalla Pohjanmaan rannikolla näkyy jo ihmisiän aikana.

Paikka, missä isovanhempi pääsi lapsena suoraan uimaan, saattaa lapsenlapselle olla kymmenien metrien päässä vedestä. Maannousun määrä Suomen alueella vaihtelee. Nopeinta maannousu on Merenkurkun alueella, 8–9 mm vuodessa, hitainta puolestaan Lapissa ja itärajalla, 2–3 mm vuodessa.

Maannousukin on suhteellista

Se, kuinka paljon rantaviiva siirtyy ja uutta maata nousee merestä on nimeltään suhteellinen maannousu. Eli sen lisäksi, että tiedetään, kuinka paljon maa nousee suhteessa kiinteään maahan (esimerkiksi maapallon massakeskipisteeseen), täytyy tietää, kuinka paljon meri nousee. Suhteellinen maannousu on näiden kahden erotus. Koska merenpinnan nousu on maailmanlaajuisesti ollut melko hidasta (1–2 mm/vuosi) viime vuosisadan lopulle asti, Suomessa maa-ala on lisääntynyt hitaasti, mutta varmasti.

Maannousun syy on viimeisimmän jääkauden aikana Pohjoismaita peittäneessä mannerjäässä, joka painoi maankuorta lommolle. Laajimmillaan jää oli n. 20 000 vuotta sitten, jolloin jään reuna ulottui kauas Jäämerelle, Brittein saarille, Pohjois-Saksaan ja idässä Karjalan itäpuolelle. Paksuimmillaan jää oli Pohjanlahden päällä ja sitä oli 2–3 kilometriä. Ei siis ihme, että maankuori antoi periksi ja painui kuopalle ison painon alla. Jää alkoi sulaa maksimin jälkeen ja n. 10 000 vuotta sitten jään reuna oli menossa nykyisen Merenkurkun alueella. Mannerjään viimeiset rippeet sulivat noin 9 000 vuotta sitten Skandien vuoristossa.

Kun jää alkoi sulaa, jäämassan painama maankuori alkoi pikkuhiljaa palautua. Ensimmäiset sadat ja tuhannet vuodet maa nousi nopeasti, jopa 5–6 cm vuodessa, mutta pikkuhiljaa nousu hidastui nykyiseen noin senttiin. Korkein mitattu vanha merenranta, 286 m, löytyy Ruotsista, Skulebergetin rinteiltä. Skuleberget on niin kutsuttu kalottivuori, sen laella kasvaa puita, koska laki on ollut koko ajan merenpinnan yläpuolella, kun taas vuoren rinteet on meri huuhtonut puhtaiksi. Suomessa maasto on niin matalaa, että vanhat merenrannat löytyvät syvältä sisämaasta, esimerkiksi Vaasan seutuvilla rantaviiva on siirtynyt toistasataa kilometriä jään lähtemisen jälkeen. Jään lähdön jälkeen maa on siis noussut useita satoja metrejä. Maannousua on vielä jäljellä n. 100 metriä, ja sen nopeus koko ajan hieman hidastuu.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Author

Vastaa