TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, MIKA LINDHOLM, ARTTU JULIN, KAUKO VIITANEN, PETTERI ALHO JA MATTI KURKELA
Rakennetun ympäristön ala uudistuu tieto-ohjauksen lisääntyessä. Paljon kehitystyötä tarvitaan, että mittalaitteiden keräämän datan hallinnasta päästään datan aktiiviseen käyttöön osana tieto-ohjattua rakentamista. Muutoksessa ajureina toimivat uusiutuva teknologia ja tuotteet, joissa yhdistyvät tekoäly ja digitaaliset työkalut sekä työtavat. Päätöksentekoa varten tarvitaan erikoistumista datan moniammatilliseen jalostamiseen ja käyttöön, mutta kuinka voidaan hallita tuottavuutta, aikaa, laatua ja kustannuksia?
3D:hen pohjautuvaa monialaistuvaa rakennetun ympäristön tieto-ohjausta voidaan tarkastella lukuisten sovellusalojen kuten rakennus- ja kaupunkisuunnittelun, mittaus- tai automaatiotekniikan ja vaikkapa tietojohtamisen näkökulmista. Digitaalisia kaksosia sisältävät menetelmät ovat yleistymässä ja siirtyvät vähitellen suunnittelun avuksi. Yritykset hallitsevat jo kustannustehokkaiden aineistojen tuottamisen. Kiinteistöalan big data sisältää puolestaan harvinaisen monitieteistä tietoa. Siinä yhdistettäviä aineistoja löytyy yhteiskunnan eri toiminnoista mm. kiinteistö- ja ympäristötietojärjestelmistä kiinteistöjen käyttöön, hallintaan, omistamiseen, investointeihin ja analysointiin erityisesti rakennetussa ympäristössä. (Hyyppä ym. 2021.)
Rakennetun ympäristön 3D-mallinnuksessa on voitu tunnistaa kolme vielä osittain päällekkäistä toimintakulttuuria: 3D-paikkatieto, BIM, ja tietokonegrafiikka (peliteknologia). Jokaisella näistä toimintakulttuureista on myös ainutlaatuinen näkökulma 3D-mallinnukseen ja ne johtavat usein erilaisiin oivalluksiin. Rakennetun ympäristön tietomallinnus yhdistyy nyt käynnissä olevalla kehitystyöllä tietokonegrafiikaa pelimoottorien avulla pyörittäväksi toiminnalliseksi ja visuaaliseksi kokonaisuudeksi. (Julin ym. 2018.)
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: