MARIKA AHLAVUO, ELINA YLIKOSKI, KAISA JAALAMA, MATTI KURKELA, JUSSI-MATTI KALLIO, HANNU HYYPPÄ
Tarve yksilön ja organisaation osaamisen päivittämiseen on haasteellinen tehtävä, mutta parhaimmillaan elinikäinen oppiminen toimii niin yksilön kuin organisaation parhaaksi ja tekee maailmasta paremman paikan asua ja elää. Palkkiona onnistuneesta toiminnasta voi olla kasvanut liikevaihto, uudet palvelut, lisäarvoa toiminnalle tuovat yhteistyökuviot, näkyvyys, julkaisut tai vaikkapa imago. Asenne on yksi tärkeimmistä taidoista, kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Kouluttautumisvastuun sysääminen esim. työantajalle ei ole kovin tehokasta. Jos työnantaja ei pidä oma-aloitteisista työntekijöistä, niin sekin vaikeuttaa oppimista. Sitä enemmän osaamisvajeita on, mitä enemmän teoria tai käytäntö, tai jopa molemmat puuttuvat. Artikkelissa on kuvattu muutamia poimintoja elinikäisen oppimisen käytänteistä.
Koulutusjärjestelmän tilalla pitäisi olla oppimismahdollisuuksia
”Eri asteiden ja alojen koulutusorganisaatioiden pitäisi tehdä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä kehittämishankkeiden ja -foorumien, henkilöstön työkierron sekä tutkimus- ja julkaisutoiminnan puitteissa. Jäykät organisaatiorakenteet tai rahoitusmallit eivät saisi olla esteenä tälle, vaan myös niiden osalta pitäisi miettiä systeemisiä ratkaisuja siilomaisten mallien sijasta”, pohtii Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kehitysjohtaja Elina Ylikoski. Nykyään elinikäisestä oppimisesta puhutaan OKM:n sanaston mukaan jatkuvista opinnoista. Diak vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin kouluttamalla osaajia, jotka hallitsevat vuoropuhelun eri kulttuurien ja uskontojen välillä, vahvistavat toiminnallaan yhteisöjä, kykenevät toimimaan eettisesti omassa ammatillisessa kasvussaan ja kohtaamisissaan työelämässä sekä hallitsevat moniammatillisen palvelujärjestelmän johtamistaitoja. Tulevaisuudessa nämä taidot nousevat tärkeämmiksi myös muilla koulutusaloilla.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Toteutettuja monialaisia elinikäisen oppimisen käytänteitä organisaatioissamme