Tarvitaanko rakennetun ympäristön alalla osaamispääoman johtamista?

Rakennetun ­ympäristön kompleksisuus ja ­digitaalisuus asettavat uusia vaatimuksia niin osaamiselle kuin tulkinnoille. Kuva: Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo.

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO JA HANNU HYYPPÄ
Osaamispääoman johtamisessa on huomioitava organisaation henkilö-, rakenne- ja suhdepääoma. Ihmisten ja organisaation toiminnan johtaminen vaatii jatkuvaa tiedon ”päivittämistä”, vastuiden uudenlaista jakamista ja nykyistä ketterämpää sekä monialaisempaa toimintaa ja tiimiä. Osaamispääoman johtamisen vieminen onnistuneesti osaksi organisaation toimintaa vaatii osallistuvaa johtamista ja tietojohtamisnäkökulmaa, johon johdolla ei aina riitä aika tai halu. Maailman kompleksisuus ja alati huomioitava monialaisuus sekä digitaalisuus asettavat lisäksi uudenlaisia vaatimuksia osaamiselle ja sen kautta tehtäville ratkaisuille ja tulkinnoille.

Monialaisuus haastaa osaamisen

Maailma monipuolistuu ja digitalisoituu kovaa vauhtia. Ilmastonmuutos, EU ja tiukentuneet vaatimukset vaikuttavat laadukkaan ja turvallisen rakennetun ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen sekä elinkaaren hallintaan. Yhä innovatiivisemmat ja uudistuvat palvelut sekä tuotteet vaativat laajaa ajanhermolla olevaa, päivittyvää osaamista. Yhtälailla palvelujen ja tuotteiden toteuttajatasojen kuin viranomaisten ja elinikäisen oppimisen on uudistuttava nopeasti. Työn murros ja osaamistarpeet vaikuttavat yhä enemmän organisaatioiden toimintaan. Vaatimus kohdistuu yhtä lailla yksilön, ryhmien ja organisaatioiden kuin alueiden toimintaan ja niissä tietojen, taitojen ja asenteiden muutokseen. Kehitys kulkee kohti monialaisuutta, kansainvälisyyttä ja suvaitsevaitsevuutta. Palveluissa ja kilpailukyvyssä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Yksilösuorittamisesta on siirrytty paljolti alat ylittävään yhteiseen tekemiseen.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa