20-luku on täällä jälleen

TEKSTI: ARI LAITALA
1920-luvulla tapahtui länsimaissa hurja kehitysloikka. Uudet ilmiöt ja kehityskulut kuten kaupungistuminen, liikkumisen vallankumous ja koneromantiikka ovat ilmiöitä, jotka ovat merkittäviä vielä sata vuotta myöhemminkin. 1920-luku vaikuttaakin nyt ajankohtaisemmalta kuin kertaakaan päättymisensä jälkeen.

 

Kaksikymmentä luku on mielissämme iloista, vallatonta, edistyksen, vapautumisen ja vaurastumisen aikaa. Mielikuviin nousevat mm. jazz, uudet muotisuuntaukset, liikkumisen vallankumous, hyödykkeiden massatuotannon nopea kasvu ja keskiluokkaistuminen. Ilmiöt näkyvät myös nuoren Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä. Suurin osa Suomesta on kuitenkin yhä edelleen täysin maatalousvaltaista yhteiskuntaa. Osin vielä luontaistaloudessa elävällä maaseudulla valtaisa ponnistus on lähes 100000 uuden tilan muodostaminen torpparivapautuslain pohjalta. Maataloudesta elantonsa saa yhä noin 70 prosenttia väestöstä. Kaupunkiväestön määrä väkiluvusta pysyttelee alle 20 prosentissa, nousten vuosikymmenen alun noin 16:ta prosentista 18 prosenttiin. Helsinki kasvaa kuitenkin nopeasti ja kaupunkilainen ja eurooppalainen elämäntyyli saavat jalansijaa

Maan rajat löytyvät

1920-luvun koittaessa Suomessa ollaan vasta saamassa nuoren kansakunnan yhteiskunnallisia asioita järjestykseen. Kiireellisimpiä asioita on rauhansopimuksen solmiminen Neuvosto-Venäjän kanssa. Vain muutamia viikkoja sen jälkeen kun Lenin on tunnustanut Suomen itsenäisyyden 31.12.1917, Neuvosto-Venäjän bolsevikkihallinto tunnustaakin punaisten sisällissodan aikana perustaman kansanvaltuuskunnan Suomen viralliseksi hallitukseksi. Normaaliin asiantilaan päästään vasta Tarton rauhan solmimisen myötä 14.10.1920. Rauhansopimuksen osana itärajalla tehdään rajamuutoksia. Petsamon alue liitetään Suomeen ja pinta-alaltaan varsin suuret Repolan ja Porajärven pitäjät siirtyvät osaksi Neuvosto-Venäjää.
Myös toinen merkittävä maamme rajoihin liittyvä kysymys saa ratkaisunsa. Ahvenanmaalla on vuonna 1918 alkanut itää ajatus maakunnan liittämisestä Ruotsiin. Ruotsissa aloite saa luonnollisesti kannatusta. Asia annetaan Kansainliiton ratkaistavaksi, joka 1921 kuitenkin päättää Ahvenanmaan jäämisestä osaksi Suomea.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

 

Ari Laitala Author

Vastaa