TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO JA MATTI KURKELA
Digitaitoja painotetaan niin eri kouluasteilla kuin työelämässä ja harrastuksissa. Digikyvykkyys tarkoittaa tässä digiosaamisen tehokasta käyttöä ja kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyntäen osaamistaan. Kyse on samalla myös ns. digitasa-arvosta, kun esimerkiksi julkiset ja yksityiset palvelut sekä ostaminen siirtyvät asteittain verkkoon. Digiosaamista kertyy monelle yhä enemmän vapaa-ajalla. Yksilöiden ja organisaatioiden digikyvykkyydet vaihtelevat alakohtaisesti. Haasteena onkin se, miten voimme hallita ja valita laajasta digitarjonnasta omaa ja organisaatiomme toimintaa tukevaa osaamista?
Onko digitalisaatiossa unohtunut työntekijän IT-tarpeet?
Organisaation ja työntekijän digivaatimukset kohtaavat harvoin. Digitaaliset työkalut ja etätyö vaativat jatkuvaa kehitystä. Organisaatioissa tuntuukin olevan käynnissä jatkuva IT-kehitystyö. Organisaatiossa kehitetään prosesseja, uudistetaan palvelutoimintaa ja tietojärjestelmiä sekä huolehditaan laadusta. Käyttäjien IT-laitteiden tekninen ylläpito on keskitetty usein palveluyksiköihin ja tarpeen mukaan se on mahdollisimman automatisoitu. Tuttu IT-henkilö on ulkoistettu tai istutettu keskitettyyn IT-tukeen. Työntekijän tietokone on migroitu, joten tietoturva on näin taattu. Verkon yli tiedostojen selaaminen ja esikatselu reaaliajassa lataamatta tietoja omalle tietokoneelle sujuu kuin tanssi. Ohjelmatkin päivittyvät automaattisesti. ”Skypeily” vähentää liikkumisen tarvetta. Perustekijät ovat siis kunnossa – vai ovatko?
Digitaalisuus näkyy työnmurroksessa
Yksittäinen työntekijä ei pysty hallitsemaan suurtakaan osaa laajasta digikentästä ja työn sisällötkin ovat vahvassa murroksessa. Digiajan työnmurros muuttaa myös totuttuja ammattinimikkeitä. Koulutuksen lisänä tarvitaan yhä erikoistuneempaa taitoa soveltaa digitaitoja. Tarvitaan siis riittävää ymmärrystä digitaalisuudesta, eri teknologioista, niiden mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä varsinkin yhteistoiminta- ja julkaisukanavista. Nämä ovat tulevaisuuden digiosaajan valtteja alati uusiutuvilla digimarkkinoilla.
IT-osaaminen on myös digitasa-arvoa
Digital Agenda Scoreboard -raportin mukaan digitaalisen osaamisen taso oli riittämätön 40 prosentilla EU-kansalaisista vuonna 2015. Digiosaaminen vaikuttaa mm. terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseen, ammatissa pärjäämiseen, osallistumiseen ja kehittymiseen yleensäkin digiyhteiskunnassa. Digitasa-arvolla yritetäänkin taata kaikille mahdollisuudet ja edellytykset hyödyntää erilaisia digitaalisia sovelluksia ja palveluja.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
[
Digikyvykkyys luo huomisen digitasa-arvoa
