Monialaisten mobiilisovelluksien määrä on valtava. Suomalainen start-up Meru Health on kehittänyt digitaalisen masennuksen ja burnoutin hoito-ohjelman.
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO JA MIKA LINDHOLM
Nykyiset trendit ja megatrendit sekä niiden vaikutukset ulottuvat niin yksilöiden kuin yritysten, ministeriöiden, kaupunkien ja kuntien, tutkimuslaitosten sekä koulutusorganisaatioiden toimintaan ja strategioihin. Katsauksia tulevaisuuden signaaleista, trendeistä, teknologioista ja niiden vaikutuksesta yhteiskunnan eri toimintoihin julkaistaan tuon tuostakin. Katsauksia seuraamalla voi pysyä mukana maailman muutoksessa ja teknologian kehityksessä. Trendit ja verkostojen toiminnan ennakointi ovat yhä tärkeämpiä. Varsinkin yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminassa (TKI) ja yritystoiminnassa globaalit trendit ja niiden vaikutusten ennakointi ovat usein avainasemassa. Rahoittajat, kuten Business Finland, Suomen Akatemia, säätiöt ja EU suuntaavat uusimpia rahoitusohjelmiaan trendit huomioiden. Olemme poimineet tähän artikkeliin tarkasteluun muutamia kiinnostavia yksittäisiä kehityssuuntia ja teknologioita, joita jakamamme yhteinen tulevaisuus sisältää.
Tulevaisuuden hahmottamisessa epävarmuutta on vain siedettävä
Tulevaisuutta voi jollain tasolla jokainen hahmottaa erilaisten trendien ja megatrendien lipuessa esiin. Ennakointiosaamisesta on hyötyä, jotta voi havaita heikkoja signaaleja ja käyttää tietoa toiminnan suunnittelussa. Ennakoinnilla pyritään varmistamaan yhtä hyvin kilpailukykyä toimintakentällä, muutoksen hallintaa ja reflektointia mahdollisimman koordinoidusti. Lisäksi ennakoinnilla pyritään vastaamaan henkilökunnan osaamistarpeisiin muutoksessa ja tähdätään toivottuun tulevaisuuteen. Futuristi Elina Hiltusen (2012) mukaan heikot signaalit ovat nousevia orastavia muutoksia, joista voi tulla tulevaisuudessa jotain suurta tai sitten ei. Tätä muutoksen epävarmuutta on vain siedettävä ja pyrittävä hallitsemaan. Tärkeää heikkojen signaalien tunnistamisessa on järjestelmällinen havainnointi, seuranta ja näkyvöittäminen, jotta tuloksena saadaan mitattavaa ja taloudellista hyötyä. Teemahaastattelut ovat usein käytössä, kun verkostossa lymyää hiljaisena tietona yhteisesti hyödyllisiä tiedon palasia. Järjestelmällisellä ja pitkäaikaisella lehtien selaamisellakin voi saada käsityksen heikoista signaaleista, jotka auttavat hahmottamaan oman toiminnan nykyisyyttä ja mahdollisia tulevaisuuksia.
Mustat joutsenet tai villit kortit puolestaan ovat tulevaisuustutkija Anita Rubinin (2012) mukaan yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat kehityskulun äkillisesti epävarmaksi ja ennakoimattomaksi valtavaa mediahuomiota saavaksi ilmiöksi. Myös parhaillaan vallalla oleva pandemia voidaan määritellä globaalisti mustaksi joutseneksi, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkialle, muuttaen niin yksilön kuin organisaatioidenkin tapaa toimia. Mediassakaan vuoden takaiseen pääuutisointiin ei kuulunut pandemian seuranta tai odotus. Maailman terveysjärjestö WHO oli tosin toistuvasti varoittanut piilevästä virus- ja tautiaikapommista. Nykyinen poikkeustila muutti lopullisesti tutun kehityskulkumme epävarmaksi ja valtavasti mediahuomiota saavaksi ilmiöksi.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
