Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikön vaikuttavuus


Droonitutkimus ja sen algoritmit sekä metsäntutkimuksessa että rakennetussa ympäristössä mahdollistavat nopeita kartoituksia, Kuva: MeMo..

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ, JUHA HYYPPÄ, ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, PETRI RÖNNHOLM, MIKKO VASTARANTA, MARKUS HOLOPAINEN, XIAOWEI YU JA HENRIK HAGGRÉN
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) professori Juha Hyypän johtama ­laserkeilauksen huippuyksikkö toimi vuosina 2014–2019. Huippu­yksikössä olivat mukana Aalto-yliopistosta professori Hannu Hyyppä, Helsingin yliopistosta Aprofessori Markus Holopainen ja Oulun yliopistosta professori Juha Kostamovaara tutkimus­ryhmineen. Aallosta huippuyksikköön osallistuivat MeMo- ja Foto-tutkimusyksiköt. Suomen Akatemia ­valitsee tutkimuksen huippuyksiköiksi uudistumis­kykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. ­Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö täytti nämä Suomen Akatemian vaatimukset. Olemme koonneet oheen muutamia ­huippuyksikön lukuisista saavutuksista.

Pitkäaikainen yhteistyö loi vankan perustan huippuyksikölle
Huippuyksikköä 1990-luvulla edeltänyt yhteistyö Geodeettinen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun Fotogrammetrian laboratorion välillä tehostui etenkin vuodesta 2000 Juha Hyypän siirryttyä Geodeettiseen laitokseen professoriksi. Taustalla oli myös Euroopan unionin rahoittama HIGH-SCAN-projekti. Tämä yhteistyö johti vuonna 2007 yhteisen insituutin perustamiseen. Fotogrammetrian professori Henrik Haggrén ja Geodeettisen laitoksen ylijohtaja, professori Risto Kuittinen kokivat MeMo-Instituutin perustamisen 2007 tärkeäksi alan tutkimustiedon vaikuttavuuden lisäämiseksi suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tehtävissä. Maanmittaus- ja metsäalat olivat 2000-luvulle tultaessa käyneet läpi ennennäkemättömän murroksen siirryttäessä analogisista kartoitusmenetelmistä digitaalisiin. Yhteistyö mahdollisti tukun kansainvälisiä uraauurtavia koetöitä laserkeilauksen alalta mm. useissa EuroSDR-hankkeissa, kuten kaupunkien ja metsien 3D-mallien sekä ilmalaserkeilausaineiston ja ilmavalokuvien keskinäisessä rekisteröinnissä. Metsien kaukokartoitukseen liittyvä yhteistyö Juha Hyypän ja Markus Holopaisen välillä juontaa juurensa aina 1990-luvulta ja on ollut erittäin aktiivista vuodesta 2007 alkaen. Ensimmäiset tohtorit laserkeilauksesta alkoivat valmistua pian sen jälkeen. Laitetekniikan puolella kehitystä vauhditti Antero Kukon ja Harri Kaartisen vuonna 2011 rakentama maailman ensimmäinen reppukeilainjärjestelmä. Toisaalta Oulussa elektroniikan professori Juha Kostamovaara oli kehittänyt maailman kärkeä olevia aika-digitaalimuuntimia, joita käytetään esimerkiksi laserkeilaimissa optisten pulssien kulkuajan mittaamiseen. Kostamovaaralla oli visiona sokeripalan kokoinen optinen laserkeilain kolmiuloitteseen mittaukseen ilman liikkuvia osia.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa