TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – MATIAS INGMAN – ARTTU JULIN – PETRI RÖNNHOLM – MATTI KURKELA – ANTERO KUKKO – MATTI VAAJA
Avoimeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (Avoin TKI) on Suomessa panostettu näkyvästi kymmenisen vuotta. Syntynyttä tietoa ja aineistoa halutaan yhteiskunnan käyttöön yhä enemmän. Artikkelissa pohditaan näkökulmia rakennetusta ympäristöstä tuotettujen avoimien aineistojen avaamiseksi ja toisaalta, kuinka opetuksessa voidaan hyödyntää tai jakaa avointa aineistoa. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
Tarve avoimien aineistojen hyödyntämiseen kasvaa
Avoimella aineistolla tarkoitetaan sellaista aineistoa, joka jaetaan ilmaiseksi kenen tahansa käytettäväksi. Vaatimus datan laajempaan käyttöön on viime aikoina lisääntynyt, mutta tutkimuksessa syntynyttä tietoa ja aineistoja usein rajoittavat seikat, jotka estävät TKI-aineiston siirtämisen edelleen yhteiskuntaan kaikille avoimeksi dataksi tai käytettäväksi kolmansille osapuolille. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhä enemmän organisaation sisäisiä palveluita avoimen datan käyttöön, hankkimiseen ja jakamiseen. Hyviä avoimen 3D-paikkatietoaineiston uranuurtajia Suomessa ovat olleet Maanmittauslaitos ja Helsinki Region Infoshare, mistä jälkimmäinen on neljän kaupungin (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten) avoimen datan palvelu. Molemmilla toimijoilla on käyttökelpoisia alustoja avoimien aineistojen jakamiseen.
Laadukas tutkimusdata kiinnostaa
Pyyntöjä tutkimusprojektien aikana kerätyn datan luovuttamisesta kolmannelle osapuolelle sataa datan kerääjätiimeille tasaiseen tahtiin, joko hankkeen aikana tai pian sen päätyttyä. Tutkimuksessa varsinkin uusilla menetelmillä kerätty data on kiinnostavaa, koska aineisto olisi välittömästi hyödynnettävissä liiketoimintaan. Yrityksetkään eivät ole säästyneet näiltä datan keräämispyynnöiltä. Ilmaiselle, laadukkaalle datalle on selvä tilaus app-orientoituneessa maailmassa. Potentiaali avoimen datan käyttöön on houkutteleva. Erityisesti datan käsittelyn taitaville tahoille avoimesta datasta olisi merkittävää hyötyä, kun mittauksissa tarvittavien resurssien, kaluston ja ohjelmistojen kustannukset vältettäisiin. Kerätty data ei kuitenkaan toistaiseksi ole automaattisesti ilmaista ja kaikkien saavutettavissa, vaikka tarve avoimelle datalle onkin valtava.
Tutkimustieto kumuloituu vaikka projekti päättyy
Tutkimusdataa hyödynnetään yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vielä projektien päätyttyä. Yhtenä datan avaamista jarruttavana asiana on pelko epäterveestä kilpailusta. Mikäli data avataan sitä ensiksi pyytävälle, tutkimusorganisaatiot saattavat vääristää alan kilpailua. Kilpailusyiden vuoksi aineistot pitäisikin silloin avata kaikille avoimiksi, mikäli se on esimerkiksi ohjelmistolisenssien puolesta mahdollista.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
