TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TUULIA PUUSTINEN – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH
Jotta kuntien maankäytön valinnoista ja priorisoinnista voitaisiin käydä nykyistä laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa.
Kuntien maankäyttöön kohdistuu kasvava joukko erilaisia, joskus keskenään ristiriidassakin olevia paineita, vaatimuksia ja odotuksia. On paineita esimerkiksi asumisen hinnan laskemiseksi ja asumisen saatavuuden edistämiseksi (Tarkastusvaliokunta 2017), hiilijalanjäljen pienentämiseksi (Laine ym., 2021), ja maankäytön muutoksista aiheutuvan luontokadon estämiseksi (Hytönen ja Tupala, 2022). Suomalaisessa maankäytön kontekstissa kunnat ovat myös riippuvaisia maankäyttöpolitiikan tuloista ja maankäyttö- ja elinkeinopolitiikan välinen kytkös on perinteisesti hyvin vahva. Ei ole siis olemassa itsestään selvää vastausta siihen, minkälaisiin julkisiin ongelmiin kuntien maankäyttöpolitiikalla tulisi löytää, tai joihin niillä nykyisellään halutaan löytää ratkaisuja.
Tässä kirjoituksessa keskitytään tarkastelemaan kuntien maapolitiikan tavoitteenasetantaa. Maapolitiikalla tarkoitamme niitä maamarkkinoihin kohdistuvia politiikkatoimia, jotka ohjaavat – joko velvoittein, kannustein tai informaatio-ohjauksen kautta – sitä minne ja miten yhdyskunnat rakentuvat (Krigsholm ym., 2022). Maankäyttöpolitiikan katsomme puolestaan koostuvan Hovilan (2010, 8) määritelmää seuraten periaatteista ja toimintalinjoista, joiden avulla suunnitellaan kunnan erilaisten toimintojen vaatimia maankäyttöratkaisuja. Maapolitiikan yhdessä kaavoituspolitiikan voidaan nähdä muodostavan maankäyttöpolitiikan toimeenpanevan ulottuvuuden: kaavoitus antaa rajat ja mahdollisuudet maankäytön ratkaisuille, ja maapolitiikka edistää ja toimeenpanee kaavoituksen mukaista kehitystä. Hovilan (2010) mukaan maapolitiikan tavoitteet sijoittuvat maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan rajapintaan: ne ovat luonteeltaan poliittisia, koska kunnan maankäyttöpolitiikan tavoitteellisen sisällön muotoutuminen on ennen kaikkea poliittinen prosessi, mutta toisaalta ne voivat saada tukensa suoraan maapoliittisesta normistosta.
Tässä kirjoituksessa pyritään ensinnäkin selventämään mitä oikeastaan on maapolitiikan tavoitteenasetanta ja miten sitä voitaisiin tarkastella nykyistä systemaattisemmin ja analyyttisemmalla otteella. Lisäksi pyritään tuottamaan kuvaus maapolitiikan tavoitteenasetannasta suomalaisissa kunnissa. Tavoitteilla ja niiden muotoilulla on merkitystä erityisesti valitun politiikan hyväksyttävyyden arvioinnin näkökulmasta. Esimerkiksi tehtyjen maapoliittisten toimien lopputulemien tehokkuutta on mahdotonta arvioida, mikäli asetetut tavoitteet ovat hyvin abstrakteja tai vaikeatulkintaisesti muotoiltuja. Toisaalta maapolitiikan ja laajemmin maankäytön tapauksessa tavoitteissa on oltava myös jouston varaa, koska kehitys kohti tavoitteita on niiden kaltaisissa monimutkaisissa konteksteissa harvoin täysin suoraviivaista ja ennakoitavaa.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Maapolitiikan tavoitteenasetanta
