TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Moni suomalainen haluaisi asua puusta valmistetussa pientalossa, jos se olisi mahdollista. Puinen pientalo sitoo merkittävän määrän hiilidioksidia ilmakehästä vuosikymmeniksi, ja on siten yksi ase ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kannattaisiko pientaloalueita kaavoittaa lisää sinne, missä kuluttajat haluavat asua?
Rinteen (ja sittemmin Marinin) hallitusohjelma 6.6.2019 nostaa ilahduttavan vahvasti esille puunkäytön hiilinieluna ilmastonmuutoksenvastaisessa taistelussa. Hallitusohjelmassa tuodaan esille useaan otteeseen puunkäyttö rakentamisessa. Samanaikaisesti herää kuitenkin kysymys siitä, miten tätä voitaisiin konkreettisesti toteuttaa? Tämä onkin tärkeä asia, sillä Suomen rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat materiaaleillaan ja energiankulutuksellaan kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistämme. Mahdollisia tapoja hyödyntää puuta rakentamisessa olisivat mm. tällä hetkellä puhtaalla ja terveellisessä sisäilmalla ratsastavat hirsirakennukset (koulut, päivä/hoivakodit jne), puiset pientalot (omakotitalot) ja muut ”pienet talot” (pari-, rivi-, luhti-). Tietysti myös kokonaisia kerros- ja toimistotaloja voidaan tuottaa puusta. Vaikka yhteiskunnassamme tuntuu kuitenkin olevan voimakas usko kestävämpään kaupunkirakenteeseen (betoni)kerrostalovaltaistumiseen ja raideliikenteeseen tukeutuen, tässä tekstissä pohditaan vielä mahdollisia yhdyskuntien rakenteita asukkaiden haaveilemina puisina pientaloina.
Vielä muutama vuosikymmen sitten asiantuntijat eri puolilla maailmaa kävivät aika tasapuolistakin keskustelua optimaalisesta yhdyskuntarakenteesta, mutta keskustelu on sittemmin urautunut hyvinkin yksipuolisesti tukemaan tiivistä ja korkeaa kerrostalorakentamista ekologisempana yhteiskuntana, vaikka useissa tutkimuksissa näiden asioiden riippuvuudet eivät olekaan yksinkertaiset ja itsestään selvät. Itse asiassa tiivistä kaupunkirakennetta argumentoidaan usein virheelliseksi osoitetuilla laskelmilla (Brindle 1994; Toivanen 2015), ja vastakkaisia tuloksia osoittavia tutkimuksia (esim. Junnila ym 2015) ei haluta uskoa. Pitäisikö meillä vielä tutkia paremmin yhdyskunnan rakenne, joka olisi sekä ekologinen että kuluttajien tarpeet huomioiva? Nimittäin alhaisimmankin arvion mukaan vähintään 55 prosenttia suomalaisista kuluttajista haluaa asua omakotitaloissa. Pari- ja rivitalot mukaan lukien pientalomaista asumista pitää parhaana vaihtoehtona 70–80 prosenttia meistä. Viime vuosina voimakkaan kaupungistumisen myötä uudisrakentamisen painopiste on kuitenkin aivan toisenlainen: vain 10–12 000 asuntoa (alle neljännes) on luotu halutuimpiin segmentteihin!
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Puunkäyttö hiilinieluna – millaista yhdyskuntaa haluamme rakentaa?
