Riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan tonttitarjontaa?
TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN
Rakentamattomien kiinteistöjen inflaatiokorjatut reaalihinnat ovat yleisesti ottaen kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana samaan suuntaan. Asemakaavoitettujen pientalo- sekä teollisuus- ja varastotonttien reaalihintojen nousu on kuitenkin ollut huomattavan nopeaa. Uskotaanko markkinoillakin, että näiden tarjonta ei enää kasva, kun nousevat hinnat on hyväksytty – ja voiko tämä tarpeettomasti ja sisäsyntyisesti heikentää elinkeinoelämämme kilpailukykyä?
Kiinteistöliiketoiminnassa kuullaan usein mainittavan kolmena tärkeimpänä kriteerinä sijainti, sijainti ja sijainti. Tehotoisto on varmasti mennyt meille kaikille perille, mutta nopea silmäys markkinoiden kehitykseen indikoi, että täsmällisen sijainnin lisäksi tiettyjen kiinteistölajien hinnat ovat nousseet kauttaaltaan (tarpeettoman) nopeasti. Niiltä osin kuin tämä nousu asemakaavoitetuilla tai muuten rakentamispaikaksi soveltuvilla alueilla on huomattavasti muita kiinteistölajeja nopeampaa, voimme perustellusti kysyä, riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan asunto- ja toimitilatarjontaa loppukäyttäjien tarpeisiin?
Sijainti, sijainti ja sijainti -hokema kulminoituu usein asuntojen hinnoista keskusteluun, mutta se on varmasti ollut oleellinen myös liiketilojen osalta. Vähittäiskaupan sijoittumisen kysymykset ovat merkittäviä kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa, mutta ne ovat niitä myös yrityksille itselleen; sijaintipäätökset pyritään pohtimaan erityisen huolella – ja hyvästä liikepaikasta ollaan todennäköisesti valmiita maksamaan huomattavasti enemmän kuin vaatimattomammalla sijainnilla olevasta tilasta.
Tässä artikkelissa katsotaan pääasiassa kiinteistökauppojen mediaaneja ja keskiarvoja ilman laadullisia muuttujia hieman pidemmällä perspektiivillä esim. vuosien 1990–2021 aikana tapahtunein muutoksin. Erityinen kiinnostus on rakentamattomissa kohteissa ja siinä, millä tavoin ja kuinka nopeasti kaavoitetun maan reaalihinnat (elinkustannusindeksillä korjatut kauppahinnat asunto-, teollisuus- ja liiketonteilla) ovat kehittyneet suhteessa asemakaavoittamattomiin kohteisiin, kuten pelto- ja metsämaahan. Tältä pohjalta voitaneen arvioida yleisiä kehityslinjoja sekä kaavoituksen määrällistä riittävyyttä kysyntään nähden.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Rakentamattomien kiinteistöjen hintojen kehitys
