Maankäyttö 2/2025 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Rakentamislakia maanmittareille 4 Pauliina Krigsholm, Tea Lönnroth ja Heidi Falkenbach Kuusi vuotta Smartland-hanketta: Mitä olemme oppineet maapolitiikan prosesseista? 8 Marika Ahlavuo, Laura Lehtinen, Hannu Hyyppä ja Tuomas Ravea HYPECON-Anime- ja pelitapahtuma virtuaalituotannon näyttämönä 12 Seppo Sadeharju Korvaussääntelyn muutokset ­lunastuslain muuttuessa 16 Miika Kostamo Tietomallipohjainen rakennus­lupaprosessi luo uusia osaamis­tarpeita mittausalalle 19 Maarit […]

Pääkirjoitus: Rakentamislakia maanmittareille

TEKSTI: ARI LAITALA Maanmittari ja rakentaja ovat sukulaissieluja. Tämän tiesi aikoinaan jo lainsäätäjäkin maankäyttö- ja rakennuslakia sorvatessaan. Maanmittari ja rakentaja ovat sukulaissieluja. Tämän tiesi aikoinaan jo lainsäätäjäkin maankäyttö- ja rakennuslakia sorvatessaan. Nyt juridiset polut ovat osin erkanemassa, kun rakentamisen sääntely muotoutui omaksi erilliseksi rakentamislaiksi (751/2023). Rakentamislain pitkä uudistustyö alkaa viimeinkin olla paketissa, kun rakentamislain korjaussarjassa […]

Kuusi vuotta Smartland-hanketta: Mitä olemme oppineet ­maapolitiikan prosesseista?

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Tämä artikkeli päättää vuodesta 2021 asti jatkuneen, eri maankäyttöpoliittisiin teemoihin keskittyneen Smartland-kirjoitussarjan. Aiemmat kirjoitukset ovat käsitelleet muun muassa kuntien maa­politiikkastrategioita, täydennysrakentamiseen liittyviä maa­poliittisia konflikteja, maankäyttöpolitiikan ja asuntotarjonnan välistä yhteyttä, ilmasto­tavoitteiden integrointia osaksi maa­politiikkaa, sekä maapolitiikan ­hyväksyttävyyden ­rakentumista. Tässä artikkelissa kokoamme yhteen kuuden vuoden tutkimustyön päähavaintoja maapolitiikan […]

HYPECON-Anime- ja pelitapahtuma virtuaalituotannon näyttämönä

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LAURA LEHTINEN – HANNU HYYPPÄ – TUOMAS RAVEA Hypecon on hyvinkääläinen ikärajaton ja maksuton anime- ja pelitapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012. MeMo-instituutti oli esillä tapahtumassa 7.6.2025 yhteistyössä Museokeskus Taikan ja Hyvinkään nuorisopalveluiden kanssa työstetyillä 3D-virtuaalitoteutuksilla. Hyvinkään kaupungintalon alakerrassa Hypecon-aluetta pääsi tutkimaan MeMon ständillä virtuaalisesti ja kipuamaan Villa­tehtaan virtuaalivesitorniin. Viikonlopun aikana […]

Korvaussääntelyn muutokset ­lunastuslain muuttuessa

TEKSTI: SEPPO SADEHARJU Lakia kiinteän omaisuuden ja ­erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) on muutettu. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.8.2025 alkaen myös jo vireillä olleissa ­lunastuksissa. Lunastuskorvaukset ovat puhuttaneet pitkään ja monia. Mikä lopulta muuttui? Lunastuslakia noudatetaan yleiseen tarpeeseen tehtävissä kiinteän omaisuuden lunastuksissa. Yleisimmin lunastuksen kohteena ovat maantie-, rata- ja voimalinja-alueet. Lunastuslakia ei sovelleta kiinteistönmuodostamislain ja yksityistielain mukaisissa […]

Tietomallipohjainen rakennus­lupaprosessi luo uusia osaamis­tarpeita mittausalalle

TEKSTI: MIIKA KOSTAMO Uusi asetus lisää tarpeita rakennusten tietomallien ymmärtämiselle erityisesti rakennusvalvonnan mittausten parissa toimiville. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan asetusta rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä (YM052:00/2022). Tämänhetkisellä aikataululla 1.1.2026 voimaan tuleva uusi asetus edellyttää rakennusvalvontaorganisaatioilta rakennusten tietomallien vastaanottamista osana rakennuslupaprosessia sekä niiden toimittamista eteenpäin Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) vuoden 2029 alkuun mennessä. Rakennusvalvonnan mittausten kanssa toimiville […]

Demokratian nousu ja… ?

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Mihin on sotienjälkeinen tulevaisuudenusko kadonnut ja miten saamme sen takaisin? Nuoret sukupolvet ovat pessimistisempiä kuin me vanhemmat, eikä syyttä. Ilmastokriisi on kiistaton tosiasia, koko Eurooppa kärsii pian vakavista demografiaongelmista, ja pelkästään Euroopan lähimaissa on käynnissä kaksi sotaa. Tällä viikolla Venäjä on hyökännyt ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen myös Puolaan, todennäköisenä tavoitteenaan tuhota […]

Ex-topografit Säätytalon portailla

TEKSTI: PENTTI KALLIO Elokuussa 2025 joukko entisiä topografeja kokoontui Helsinkiin kunnioittamaan­ kollegansa, kirjailija ja maanmittausteknikko Yrjö Teeriahon toivetta. Entinen topografi, maanmittausteknikko ja tietokirjailija Yrjö Teeriaho (1930–2021) kutsui entisiä työtovereita, topografeja Helsingin Säätytalolle viestillä, jonka hän lähetti viimeisiksi jääneille Reunanvertauspäiville Seinäjoella 16.8.2020. Viesti kuului näin: ”Topografit. Me teimme Suomen peruskartan. Kokoonnumme la 16.8.2025 klo 12.00 Säätytalon […]

Maanmittaus­päivät 2025

TEKSTI: MIKAEL STILL Kuluvan vuoden Maanmittauspäivät ­pidettiin Lahdessa 7.–8.5. Tapahtuma­paikkana oli ­Sibeliustalo Vesijärven rannalla. ­Kaksipäiväisen ­tapahtuman ohjelma oli tuttuun tapaan ­kolmessa rinnakkaissessiossa, joiden lisäksi oli avajaiset ja päätösluento. Tänä vuonna järjestettiin myös exkursio, joka oli erittäin suosittu. Kohteena oli Hennalan vanhan varuskunta-alue, joka muutetaan puistomaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Ensimmäisen päivän päätteeksi pidettiin iltajuhla. Lisäksi monen […]

Baltic Valuation Conference ­kolmessa paneelissa

TEKSTI: SAIJA TOIVONEN – ARI LAITALA Tallinnassa syyskuussa pidetty BVC ­organisoi konferenssipäivän ohjelman tällä kertaa ­kolmen paneelikeskustelun ympärille. Ensimmäisessä paneelikeskustelussa aiheena oli generatiivinen ja muu tekoäly kiinteistöarvioinnissa (Generative and other AI in the Real Estate Valuation). Tätä paneelikeskustelua alustivat esityksillään konferenssin kaukaisimmat vieraat Daniel Fasteen ja Paul Bidanset Yhdysvalloista. Muita panelisteja olivat Ina Viebrok-Hörmann Saksasta […]

Demokratia on kuollut – eläköön somekratia

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN TEKOÄLY TIETÄÄ, ETTÄ ”Demokratia, eli kansanvalta, on hallintomuoto, jossa valta on kansalla, ja hallituksen edustajat valitaan kansan keskuudesta toteuttamaan kansan tahtoa. Keskeisiä piirteitä ovat vapaat ja reilut vaalit, joilla valitaan edustajat, sekä kansalaisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja ilmaista mielipiteitään. Demokratia voi toteutua eri muodoissa, kuten edustuksellisena tai suorana, ja sen toimivuus riippuu […]

Vuosikokous, Kruununmetsä ja Selkälinja

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1905 sisältöä. Maanmittarien tärkeä tapahtuma oli tietysti Suomen Maamittariyhdistyksen viides varsinainen kokous elokuun 7. ja 8. päivänä 1905. Kokouksessa käsitellyt asiat täyttävät lähes kokonaan useamman lehden: Kokouksessa esitetään yhdistyksen toimikunnan kertomus sen toiminnasta ja tili yhdistyksen varain hoitamisesta viimeisestä varsinaisesta kokouksesta lukien sekä keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Kun kysymys […]

Rakennetun kulttuuriympäristön tallentaminen

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – RISTO KÄNSÄLÄ – MATTI T. MÄKELÄ Mitä yhteistä on Lakeuksien latomerellä ja KAJ-yhtyeen saunalla? Pohjanmaan ­lakeudet latomerineen ovat katoavaa kansankulttuuria. Niin ladot, kuin vanhat paikallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden materiaalit tuhoutuvat maaseudulla vähitellen. Olisiko aika nähdä vanhat rakennukset osana rakentamisen ekologista muutosta ja tallentaa niitä seuraaville sukupolville myös […]

Tie mua ennen syntynyt…

… myös jälkeheni jää. Yksityinen tie nimittäin. Lukija muistaa jos muistaa kun siitä on jo pitkä aika, että Veturimies käsitteli edellisessä pakinassaan paria yksityistieasiaa. Toinen ja tosin vähäisempi niistä oli se, että kunnan tielautakunnan tehtävät tiekuntien päätösten muutoksenhakuinstanssina poistettiin ja siirrettiin käräjäoikeuden käsiteltäväksi moitekanteina. Kanteina vaan ei valituksina siksi, että valituksen voi tehdä vain viranomaisen […]

Energiapositiiviset alueet – innovatiivinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävien kaupunkien edistämiseen

TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU Ihmisen aiheuttaman ilmaston ­lämpenemisen torjumiseksi Euroopan unioni (EU) pyrkii löytämään ­keinoja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ja saavuttamaan kasvihuonekaasujen ­nollanettopäästöt vuoteen 2050 ­mennessä. Energiapositiiviset alueet eli Positive ­Energy Districts (PED) tarjoavat lupaavan ratkaisun kaupunkialueiden siirtymälle kohti ­kestävää energiajärjestelmää. Energiapositiiviset alueet (Positive Energy Districts, PED) tarjoavat lupaavan lähestymistavan energiasiirtymän vauhdittamiseen kohti kestävämpiä kaupunkialueita. […]

Suomen ja Ruotsin välisen rajan ­ilmakuvakartta 1926

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Suomen ja Ruotsin välinen raja pitkin Tornion- ja Muonionjokea käytiin Tarton rauhan­sopimuksen jälkeen kesällä 1926. Rajankäynnin yhteydessä raja merkittiin ensimmäistä kertaa kartalle. Norjan rajan ja Turtolan väliseltä osalta tämä tehtiin ilmakuvakartalle. Ilmakuvakartta on liitetty rajankäynnin virallisiin asiakirjoihin ja talletettu Suomen ja Ruotsin kansallisarkistoihin. ”Perjantaina heinäkuun 16 p:nä lähti Suomen päävaltuuskunta, jonka ovat […]

Maailma muuttuu, muuttuuko maanmittaustekniikan opetus?

TEKSTI: KAISA KANERVA Ammattikorkeakoulut ovat tänä päivänä ainoita korkeakouluja, jotka tarjoavat perinteistä maanmittaustekniikan opetusta ja samannimisen insinööritutkinnon. Metropolia Ammattikorkeakoulussa perinteisistä oppiaineista halutaan edelleen pitää kiinni mutta uudistetuilla painotuksilla. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu kuluvan vuoden aikana koko korkeakoulun kattava opetussuunnitelmauudistus, jossa on lisätty kaikille tutkinnoille yhteisiä opintoja. Samassa yhteydessä syksyllä 2024 maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmassa päätettiin tarkastella kriittisesti […]

Puuttuvat sanat – kielimuuri voi pysäyttää osaajan

TEKSTI: SUSANNA KARI Suomi tarvitsee maanmittausalan osaajia, mutta monen motivoituneen tekijän tie koulutukseen ja työelämään katkeaa kielitaitovaatimuksiin. Metropolia Ammattikorkeakoulun Maanmittaus- ja arkkitehtuuri -tiimiin kuuluva lehtori Aune Rummukainen on seurannut läheltä, millaisia haasteita kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille kasautuu opintojen arjessa. Opiskelijat, joiden kotikieli ei ole suomi, aloittavat usein hyvällä motivaatiolla, mutta kielen vuoksi kaikki vie enemmän aikaa. ”Kun […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Hallitusohjelmaa seuraten kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (ns. lunastuslain 603/1977) korvauspykäliä on muutettu 1.8.2025 alkaen. Muutokset noudattivat OM:n julkaisussa 2019:12 esitettyjä linjauksia. Rajavartiolakia muutettiin 1.5.2025 alkaen siten, että korvauskysymykset valtion ja maanomistajain välillä ratkaistaan em. lunastuslain menettelyn mukaan. 15.7.2025 lukien muutettiin lailla ja valtioneuvoston asetuksella kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä, […]

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset vahvistaneet kaupunkiseutujen kasvua ja kestävää arkea

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat vahvistaneet suurten kaupunkiseutujen elinvoimaa ja tukeneet kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä, käy ilmi elokuussa 2025 valmistuneesta valtakunnallisesta seurantakatsauksesta. Sopimusten piirissä olevilla seuduilla asuu yli puolet suomalaisista, ja niiden merkitys näkyy arjen sujuvuudessa, palvelujen saavutettavuudessa ja liikkumisen vaihtoehdoissa. Seurantakatsauksen mukaan asuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin, joissa mahdollisuudet […]

Savoniassa kehitetään uusia ratkaisuja lämpöenergian varastointiin

Savonian Varkauden kampuksella tutkitaan ja pilotoidaan lämpöenergian varastointimenetelmiä, joilla voidaan tasapainottaa energiaverkkoja ja vähentää päästöjä. Ratkaisut tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa ”Hiilineutraali Suomi 2035”, jossa sekä maalämpö että hukkalämmön hyödyntäminen nähdään tärkeinä keinoina vihreässä siirtymässä. LENVA-hankkeessa selvitetään kolmea varastointitapaa: maaperään varastointia, massavarastointia ja termokemiallista varastointia. Menetelmien avulla energiaa voidaan varastoida silloin, kun tuotantoa on yli […]

Aurinkovoimahankkeet aktivoitumassa Kainuussa

Kainuussa aurinkovoimainvestoinnit ovat nousussa tuulivoiman rinnalle. Alueella on kehitys- ja luvitusvaiheessa noin kymmenen teollisen mittakaavan aurinkovoimalahanketta, joiden kapasiteetit vaihtelevat 10–130 megawatin välillä. Myös yksityisten aurinkovoimaliittymien määrä kasvaa nopeasti. Kainuussa on tällä hetkellä noin 960 yksityistä aurinkovoimaliittymää yhteiskapasiteetiltaan noin 9 MW. Kajaven kehittämissuunnitelman mukaisesti arvio tämän vuoden loppuun mennessä on noin 1400 yksityistä liittymää yhteiskapasiteetiltaan noin […]

Satelliittidata ja tekoäly auttavat Helsingin viheralueiden hoidossa

  Helsingissä on tänä kesänä testattu satelliittidataa viheralueiden hoidon tehostamiseksi. Tekoälyn avulla tunnistettiin nurmikon kuntoa ja vieraslajien, kuten lupiinien, esiintymiä. Kokeilun mahdollisti Helsingin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Työkalun avulla turhat maastokäynnit ovat vähentyneet, ja kaukana olevat puistot hoidetaan vain tarpeen mukaan. Menetelmää on aiemmin käytetty mm. maataloudessa lannoitusvälien arviointiin. Nyt hyödyt on saatu näkyviin myös […]

Ilmalaivat keräsivät paikkatietoa Helsingin Ruskeasuolla

Helsingin kaupunki testaa uusia ilmakuvauksen menetelmiä. Elokuussa 2025 toteutetussa kuvauspilotissa suomalaisen Kelluu-teknologiayrityksen kehittämät miehittämättömät ilmalaivat kuvasivat noin 100 hehtaarin alueen Ruskeasuolla. Uutta tuotettavaa aineistoa on tarkoitus kokeilla monipuolisesti eri viranomaisprosesseissa, kuten tulevien rakennus- ja kaavoitushankkeiden suunnitelmien kaupunkikuvallisessa tarkastelussa, luontoteemojen analysoinnissa sekä katuomaisuuden hallinnassa. Perinteisesti ilmakuvaukset on tehty miehitetyistä lentokoneista tai käsin ohjatuilla droneilla. Kelluun ilmalaiva […]

Suomalaisyritykset menestyivät eurooppalaisessa satelliittidatakilpailussa

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston (EUSPA) rahoittaman SPACE4Cities-hankkeen innovaatiokilpailun voittajat on valittu. Mukana on kaksiQ suomalaista yritystä, Avoin Map Oy ja Zero Gravity Oy. Kilpailuun saatiin ennätykselliset 141 hakemusta 23 maasta, joista 20 ratkaisua valittiin jatkoon. Ratkaisuista kolmetoista käsittelee kaupunkisuunnittelua, yksitoista keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja neljä käsittelee kestävää liikkuvuutta. Monet ehdotukset käsittelevät useampaa kuin yhtä haastetta. Jokainen […]

Hanke selvittää kuumimmat alueet Lahdessa

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä käynnistynyt hanke etsii ratkaisuja kuumuuden vaikutuksiin, jotka ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät. Pitkät hellejaksot voivat olla vaarallisia erityisesti haavoittuville ryhmille, kuten vanhuksille, pikkulapsille ja pitkäaikaissairaille. Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan, missä nämä ryhmät asuvat ja mitkä alueet ovat alttiimpia kuumuudelle. Tulosten avulla kaavoittajat ja suunnittelijat voivat tehdä ratkaisuja, jotka parantavat asumismukavuutta myös […]

Kasvava signaalien tulva haittaa pian koko maapallon paikannusta

Luotettava satelliittipaikannus vaikeutuu, jos sen toiminnalle välttämättömiä radioteleskooppien eli VLBI-havaintoja ei suojata häiritseviltä signaaleilta. YK:n paikkatietokomitea nosti asian esiin elokuun kokouksessaan New Yorkissa ja antoi toimintakehotuksen, jolla se pyrkii saamaan valtiot turvaamaan havainnot. Suomea edusti kokouksessa Maanmittauslaitos. Monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten pelastustoimi, sähköverkot ja pörssit, tarvitsevat satelliittipaikannusta. Kasvava radiosignaalien määrä esimerkiksi arjen langattomista teknologioista […]

Seppo Kärkkäinen 1938–2024

TEKSTI: KAARLO KOIVISTO – PEKKA LEHTONEN Diplomi-insinööri Seppo Kärkkäinen kuoli Espoossa 7. joulukuuta 2024. Hän oli 86-vuotias, syntynyt 18. helmikuuta 1938 Kauhajoella. Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Kymin yhteiskoulusta 1957 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maamittausosastolta 1965. Diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli koko virkauransa maanmittauslaitoksen palveluksessa maanmittausauskultanttina, toimitusinsinöörinä sekä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä eläkkeelle siirtymiseensä 31.10.2000 saakka. […]

Sven-Olof Lindfors 1940–2025

TEKSTI: STEN ÖHMAN Ahvenanmaalla elämäntyönsä tehnyt Sven-Olof Lindfors kuoli maaliskuun 28. päivänä, 85-vuotissyntymäpäiväänsä seuraavana päivänä. Hän oli syntynyt vuonna 1940 Pietarsaaressa perheeseen, jonka molemmat vanhemmat olivat Ahvenanmaalta, äiti Föglöstä ja isä Jomalan pitäjästä. Perhe muutti Tammisaareen, jossa Sven-Olof varttui ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1959. Lapsuuden kesät hän vietti isovanhempiensa luona ja niissä ympäristöissä syntyi rakkaus […]

Siirry työkalupalkkiin