Kuusi vuotta Smartland-hanketta: Mitä olemme oppineet ­maapolitiikan prosesseista?

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Tämä artikkeli päättää vuodesta 2021 asti jatkuneen, eri maankäyttöpoliittisiin teemoihin keskittyneen Smartland-kirjoitussarjan. Aiemmat kirjoitukset ovat käsitelleet muun muassa kuntien maa­politiikkastrategioita, täydennysrakentamiseen liittyviä maa­poliittisia konflikteja, maankäyttöpolitiikan ja asuntotarjonnan välistä yhteyttä, ilmasto­tavoitteiden integrointia osaksi maa­politiikkaa, sekä maapolitiikan ­hyväksyttävyyden ­rakentumista. Tässä artikkelissa kokoamme yhteen kuuden vuoden tutkimustyön päähavaintoja maapolitiikan […]

HYPECON-Anime- ja pelitapahtuma virtuaalituotannon näyttämönä

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LAURA LEHTINEN – HANNU HYYPPÄ – TUOMAS RAVEA Hypecon on hyvinkääläinen ikärajaton ja maksuton anime- ja pelitapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012. MeMo-instituutti oli esillä tapahtumassa 7.6.2025 yhteistyössä Museokeskus Taikan ja Hyvinkään nuorisopalveluiden kanssa työstetyillä 3D-virtuaalitoteutuksilla. Hyvinkään kaupungintalon alakerrassa Hypecon-aluetta pääsi tutkimaan MeMon ständillä virtuaalisesti ja kipuamaan Villa­tehtaan virtuaalivesitorniin. Viikonlopun aikana […]

Korvaussääntelyn muutokset ­lunastuslain muuttuessa

TEKSTI: SEPPO SADEHARJU Lakia kiinteän omaisuuden ja ­erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) on muutettu. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.8.2025 alkaen myös jo vireillä olleissa ­lunastuksissa. Lunastuskorvaukset ovat puhuttaneet pitkään ja monia. Mikä lopulta muuttui? Lunastuslakia noudatetaan yleiseen tarpeeseen tehtävissä kiinteän omaisuuden lunastuksissa. Yleisimmin lunastuksen kohteena ovat maantie-, rata- ja voimalinja-alueet. Lunastuslakia ei sovelleta kiinteistönmuodostamislain ja yksityistielain mukaisissa […]

Tietomallipohjainen rakennus­lupaprosessi luo uusia osaamis­tarpeita mittausalalle

TEKSTI: MIIKA KOSTAMO Uusi asetus lisää tarpeita rakennusten tietomallien ymmärtämiselle erityisesti rakennusvalvonnan mittausten parissa toimiville. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan asetusta rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä (YM052:00/2022). Tämänhetkisellä aikataululla 1.1.2026 voimaan tuleva uusi asetus edellyttää rakennusvalvontaorganisaatioilta rakennusten tietomallien vastaanottamista osana rakennuslupaprosessia sekä niiden toimittamista eteenpäin Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) vuoden 2029 alkuun mennessä. Rakennusvalvonnan mittausten kanssa toimiville […]

Ex-topografit Säätytalon portailla

TEKSTI: PENTTI KALLIO Elokuussa 2025 joukko entisiä topografeja kokoontui Helsinkiin kunnioittamaan­ kollegansa, kirjailija ja maanmittausteknikko Yrjö Teeriahon toivetta. Entinen topografi, maanmittausteknikko ja tietokirjailija Yrjö Teeriaho (1930–2021) kutsui entisiä työtovereita, topografeja Helsingin Säätytalolle viestillä, jonka hän lähetti viimeisiksi jääneille Reunanvertauspäiville Seinäjoella 16.8.2020. Viesti kuului näin: ”Topografit. Me teimme Suomen peruskartan. Kokoonnumme la 16.8.2025 klo 12.00 Säätytalon […]

Rakennetun kulttuuriympäristön tallentaminen

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – RISTO KÄNSÄLÄ – MATTI T. MÄKELÄ Mitä yhteistä on Lakeuksien latomerellä ja KAJ-yhtyeen saunalla? Pohjanmaan ­lakeudet latomerineen ovat katoavaa kansankulttuuria. Niin ladot, kuin vanhat paikallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden materiaalit tuhoutuvat maaseudulla vähitellen. Olisiko aika nähdä vanhat rakennukset osana rakentamisen ekologista muutosta ja tallentaa niitä seuraaville sukupolville myös […]

Energiapositiiviset alueet – innovatiivinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävien kaupunkien edistämiseen

TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU Ihmisen aiheuttaman ilmaston ­lämpenemisen torjumiseksi Euroopan unioni (EU) pyrkii löytämään ­keinoja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ja saavuttamaan kasvihuonekaasujen ­nollanettopäästöt vuoteen 2050 ­mennessä. Energiapositiiviset alueet eli Positive ­Energy Districts (PED) tarjoavat lupaavan ratkaisun kaupunkialueiden siirtymälle kohti ­kestävää energiajärjestelmää. Energiapositiiviset alueet (Positive Energy Districts, PED) tarjoavat lupaavan lähestymistavan energiasiirtymän vauhdittamiseen kohti kestävämpiä kaupunkialueita. […]

Suomen ja Ruotsin välisen rajan ­ilmakuvakartta 1926

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Suomen ja Ruotsin välinen raja pitkin Tornion- ja Muonionjokea käytiin Tarton rauhan­sopimuksen jälkeen kesällä 1926. Rajankäynnin yhteydessä raja merkittiin ensimmäistä kertaa kartalle. Norjan rajan ja Turtolan väliseltä osalta tämä tehtiin ilmakuvakartalle. Ilmakuvakartta on liitetty rajankäynnin virallisiin asiakirjoihin ja talletettu Suomen ja Ruotsin kansallisarkistoihin. ”Perjantaina heinäkuun 16 p:nä lähti Suomen päävaltuuskunta, jonka ovat […]

Maailma muuttuu, muuttuuko maanmittaustekniikan opetus?

TEKSTI: KAISA KANERVA Ammattikorkeakoulut ovat tänä päivänä ainoita korkeakouluja, jotka tarjoavat perinteistä maanmittaustekniikan opetusta ja samannimisen insinööritutkinnon. Metropolia Ammattikorkeakoulussa perinteisistä oppiaineista halutaan edelleen pitää kiinni mutta uudistetuilla painotuksilla. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu kuluvan vuoden aikana koko korkeakoulun kattava opetussuunnitelmauudistus, jossa on lisätty kaikille tutkinnoille yhteisiä opintoja. Samassa yhteydessä syksyllä 2024 maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmassa päätettiin tarkastella kriittisesti […]

Puuttuvat sanat – kielimuuri voi pysäyttää osaajan

TEKSTI: SUSANNA KARI Suomi tarvitsee maanmittausalan osaajia, mutta monen motivoituneen tekijän tie koulutukseen ja työelämään katkeaa kielitaitovaatimuksiin. Metropolia Ammattikorkeakoulun Maanmittaus- ja arkkitehtuuri -tiimiin kuuluva lehtori Aune Rummukainen on seurannut läheltä, millaisia haasteita kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille kasautuu opintojen arjessa. Opiskelijat, joiden kotikieli ei ole suomi, aloittavat usein hyvällä motivaatiolla, mutta kielen vuoksi kaikki vie enemmän aikaa. ”Kun […]

Siirry työkalupalkkiin