TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU – JUSSI- PEKKA KRANKKALA
Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita.
Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin vuosi, jolloin globaalilla tasolla keskilämpötila ylitti 1,5°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila oli vuonna 2024 3,4 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana ja ulkolämpötila ylitti 25°C 71 päivän ajan. Nämä äärimmäiset sääolosuhteet aiheuttavat säästressiä rakennuksille ja haasteita lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkaille toteutuksille.
Euroopan unioni (EU) korostaa, että EU:n rakennukset vastaavat 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, jotka johtuvat pääasiassa rakentamisesta, rakennusten käytöstä, peruskorjauksesta ja purkamisesta.
Työkaluna simuloinnit
Koska asumisella ja rakentamisella on merkittäviä mahdollisuuksia hillitä energiankäyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, niillä on huomattava potentiaali vaikuttaa EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa yhteensä 79 % rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 2000. Vanhemmat rakennukset kärsivät usein huonosti eristetyistä julkisivuista, lämmöntalteenotto- ja jäähdytysjärjestelmien puutteesta sekä suuresta riippuvuudesta fossiilisiin energialähteisiin. Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouden perusperiaatteiden noudattamiseksi on tarpeen vauhdittaa vanhan rakennuskannan peruskorjauksia vastaamaan uusien rakennusten vaatimuksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tulevaisuuden ennakoitujen ilmasto-olosuhteiden vaikutuksia Kanta-Hämeen alueella sijaitsevan HAMK Smart Bio -rakennuksen energiantarpeeseen. Uusi koulutus- ja tutkimusrakennus valmistui nykyaikaisten rakennusstandardien mukaisesti lokakuussa 2024. Rakennuksen käyttötarkoitukseen kuuluu opetus-, tutkimus- ja laboratoriotilat.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
