TEKSTI: SUSANNA KARI
Suomi tarvitsee maanmittausalan osaajia, mutta monen motivoituneen tekijän tie koulutukseen ja työelämään katkeaa kielitaitovaatimuksiin.
Metropolia Ammattikorkeakoulun Maanmittaus- ja arkkitehtuuri -tiimiin kuuluva lehtori Aune Rummukainen on seurannut läheltä, millaisia haasteita kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille kasautuu opintojen arjessa. Opiskelijat, joiden kotikieli ei ole suomi, aloittavat usein hyvällä motivaatiolla, mutta kielen vuoksi kaikki vie enemmän aikaa.
”Kun ohje annetaan suomeksi, opiskelija joutuu ensin kääntämään sen omalle kielelleen ja sen jälkeen vastaamaan taas suomeksi. Lisäksi opiskelija voi yhtä aikaa joutua opettelemaan uuden englanninkielisen ohjelman käyttöä ja seuraamaan suomenkielistä tehtävänantoa”, Aune kertoo. ”Se on erittäin työlästä ja näyttäytyy ulospäin usein hitautena”, hän jatkaa. Monesti tehtävä, joka ei avaudu opiskelijalle kirjallisena, voi selvitä helpommin keskustelemalla.”
Aunen huoli siitä, että nämä opiskelijat joutuvat tekemään kohtuuttoman paljon ylimääräistä työtä opiskelunsa eteen sai hänet tarttumaan tähän kielelliseen haasteeseen. Hän perusti Metropoliaan viime vuonna kaksi kansainvälisten opiskelijoiden vertaisryhmää, joissa opiskelijat pääsivät viestimään tutuilla kielillä ja kysymään neuvoa toisiltaan. Vetäjinä toimi kaksi vapaaehtoista alan opiskelijaa. Ryhmät pitivät yhteyttä WhatsAppissa ja tapasivat myös vapaa-ajalla.
Tulokset kokeilusta ovat rohkaisevia. ”Ensimmäisen syksyn aikana uudet opiskelijat kysyivät aiempaa aktiivisemmin apua myös opettajilta ja saivat kaikki syksylle aikataulutetut opintonsa suoritettua”, Aune kuvailee.
Toisaalta kokemus nosti esiin runsaasti myös kehitysideoita. Aunen mukaan tärkeää on muun muassa se, että ohjeet annetaan selkokielisinä kirjallisessa muodossa ja käsitteet selitetään käytännönläheisesti. Tallenteet voivat auttaa ohjelmien käytön harjoittelussa ja toimia muutenkin opiskelun tukena. “Lisäksi voisi miettiä, voisiko tenttejä suorittaa suullisesti tai tehtäviä palauttaa ääniviestinä tai videon muodossa”, Aune pohtii.
“Kieli on jopa yllättävän tärkeää”, hän vielä lisää. “Kun opiskelija saa puhua omaa äidinkieltään, on kuin hänelle olisi annettu lupa näkyä.”
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
