Homografi

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli: Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä […]

Uusia säädöksiä

  TEKSTI: MARKKU MARKKULA Ennen eduskuntavaaleja valtiopäivät ehtivät hyväksyä huomattavan määrän uusia lakeja, jotka muun ohella liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, sähköiseen ilmoitustauluun, julkis­hallinnon tiedonhallintaan sekä EU:n 25.5.2018 voimaan tulleeseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Lisäksi 42 eduskunnalle jo annettua hallituksen esitystä raukesi ennen vaalikauden päättymistä. KTJ-lakia, kiinteistörekisterilakia ja kiinteistöjen kauppahintarekisterilakia muutettiin. Puolustusvoimia koskenut vuoden 1996 lunastuslaki korvautui lunastuslailla kansallisen […]

BVC 2019 tarjosi tieteellisen kattauksen

­ Kiinteistöarviointiyhdistyksen puheenjohtaja Saija ­Toivonen (vasemmalla) vaihtaa ­kuulumisia järjestelyistä vastanneiden Peter Palmin ja Victoria Tattin kanssa. Kuva: Ari Laitala. TEKSTI: ARI LAITALA JA SAIJA TOIVONEN Tällä kertaa perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference järjestettiin rinnakkaisena 9.-11.5 Malmön yliopiston järjestämän Real Estate Research Conference:n kanssa. Rinnakkaiselo toteutui yhteisissä arvioin­tia käsittelevissä sessioissa sekä mm. yhteisenä illanviettona 9.5. […]

Tekoälyohjattua autoa testataan AURORA-älytiellä Lapissa

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa kerätään parhaillaan dataa itseajavan auton koneoppimismenetelmien ja eri paikannusmenetelmien testaamiseen. Tutkimusta on tehty Aurora-älytiellä Lapissa. Tutkimusryhmä testasi älytiellä syväoppimismenetelmää, joka käyttää auton etukameran kuvaa sekä laserkeilaimien dataa ympäristön hahmottamiseen ja kaistalla pysymiseen. Tutkimuksissa auto pysyi hyvin omalla kaistallaan sekä lumisella tiellä että yöllä ajettaessa jopa 65 km/h nopeudessa. Jonkin verran haasteita aiheuttivat esimerkiksi […]

Utajärven GeoHouse Älykylän suunnittelu etenee

Utajärvelle suunnitteilla oleva GeoHouse Älykylä on onnistunut herättämään kiinnostusta energiaomavaraiseen ja hiilineutraaliin asumiseen yli odotusten, mikä on saanut kylän suunnittelun nytkähtämään eteenpäin suuren harppauksen. Utajärven Alakylään sijoittuvan Älykylän suunnittelu jatkuu nytenergiavaihtoehtojen vertailulaskelmien, aluesuunnitelman tarkentamisella ja rakennusten suunnittelulla, kustannusarvioiden tekemisellä, sekä kaavoituksen aloittamisella. Alueelle suunnitellaan 25–40 asunnon kokonaisuus, johon liittyy energiantuotanto, kylätalo ja tuotanto-, sekä muita […]

Etelä-Pohjanmaalle yli 80 tuulivoimalaa

Octopus ja Valorem ovat julkistaneet sopimuksen kahden tuulipuiston rakentamisesta Etelä-Pohjamaalle. Saunamaan ja Suolakankaan tuulipuistohankkeiden investoinnin kokonaisarvo on noin 80 miljoonaa euroa ja ne toteutetaan ilman valtion tukia. Hankkeiden kehittämisestä vastanneella Megatuulella on valmisteilla alueelle noin 80 tuulivoimalaa. Viimeisen vuoden sisällä Suomessa on julkistettu jo 12 tuulipuistoa, joihin rakennetaan yhteensä 120 tuulivoimalaa ilman valtion tukia. Tämä […]

Kokkolassa aloitetaan ensimmäisen tornitalon rakentaminen syksyllä

Kokkolan Meripuiston läheisyyteen on suunnitteilla lähivuosina kolme 12-kerroksista tornitaloa, joista ensim­mäisen rakentaminen alkaa näillä näkymin ensi syksynä. Valmistuessaan rakennus on Kokkolan korkein kerrostalo. Rakennuttaja tornitalohankkeissa on NSA Yhtiöt. Ensimmäiseen tornitaloon tulee 57 asuntoa, joiden ennakkomarkkinointi on alkanut. Varsinaisten rakennustöiden aloittaminen riippuu siitä, miten hyvin asuntojen kauppa lähtee käyntiin. Tornitalon rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta. Tornitalot […]

Museovirastolta ohje kulttuuri­perinnön ­huomioimisesta vesiin ­liittyvissä hankkeissa

Museovirasto on julkaissut ohjeen, jolla se pyrkii selkeyttämään ja helpottamaan kulttuuriperinnön huomioimista erilaisissa vesiin liittyvissä hankkeissa. Ohje on suunnattu virtavesien, kosteikkojen ja ranta-alueiden kunnostus- ja rakennushankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille sekä hankkeiden parissa työskenteleville viranomaisille.Uudessa ohjeessa kuvataan ihmisen toiminnan synnyttämiä erilaisia vesiin liittyviä kulttuuriympäristöjä, kerrotaan niiden inventointi- ja tutkimustilanteesta sekä muusta käytettävissä olevasta tiedosta. Virtavesissä, kosteikoissa […]

Työryhmä esittää arktisen merentutkimuksen strategian laatimista Suomelle

Kansainvälinen ja tieteiden välinen yhteistyö on tärkeää hankalasti saavutettavien merien ja arktisten alueiden tutkimukselle. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mukaan pysyvä kansallinen panostus arktisen merentutkimuksen infrastruktuureihin edistää suomalaista tiedettä, Suomen arktista näkyvyyttä sekä suomalaisten alusten myymistä tutkimuskäyttöön. Työryhmä on nyt julkaissut raportin, joka sisältää ehdotuksia arktisen merellisen tutkimuksen ja siinä tarvittavien suomalaisten alusten käytön lisäämiseksi. Työryhmä ehdottaa […]

Helsinki etsii digiratkaisua ilmanlaadun ongelmiin

Helsingissä kaupunkilaiset voivat osallistua ilmanlaadun datan keräämiseen kantamalla mukanaan tai asentamalla kotiinsa sensoreita, joilla mitataan ilmanlaatua. Sensorit välittävät kertyvän datan suoraan verkkoon. Tavoitteena on kehittää tiheä mittausverkosto, sillä ilmanlaadun ongelmat ovat hyvin usein paikallisia. Dataa hyödynnetään muun muassa Helsingin kaupungin innovaatioyhtymä Forum Viriumissa tekeillä olevassa Puhtaan ilman reittioppaassa. Tämä on nettisivu, jossa julkisen liikenteen reittioppaan […]

Kuntaliitto käynnistää pienten kuntien verkoston

Kuntaliitto perustaa uuden verkoston alle 10 000 asukkaan kunnille, joita on Suomessa 212. Verkoston tavoitteena on tarjota keskustelu- ja kehittämisfoorumi pienille kunnille. Verkosto tulee koostumaan muiden kuntaverkostojen tapaan kunnan- ja kaupunginjohtajista. Lisäksi käsiteltävistä asioista riippuen tapaamisiin kutsutaan myös toimialajohtajia. Verkoston valmisteluryhmä kootaan toukokuun aikana suunnittelemaan tulevaa toimintaa.

Gunnar Balle 1926–2018

TEKSTI: HELGE ONSRUD, INGE REVHAUG, LEIV BJARTE MJØS, ARVE LEIKNES, STEN ÖHMAN JA PEKKA LEHTONEN Norjan maanmittausaikakauskirjan Kart og Planin entinen päätoimittaja Gunnar Balle kuoli Unkarissa 24.12.2018 92 vuoden iässä. Gunnar Balle aloitti palveluksensa Norges landbrukshögskolen maanmittauslaitoksella (Institutt for jordskifte på Norges landbrukshögskole) vuonna 1956, mikä työura muodostui poikkeuksellisen pitkäksi. Moni Norjassa muistaa hänet parhaiten […]

MILA 2/2019

PÄÄKIRJOITUS Maanmittauspäivät 2019 olivat järjestäjien näkökulmasta menestys ja saatujen palautteiden perusteella myös osallistujat tykkäsivät. Jo viime vuonna uudistettu konsepti on osoittautunut onnistuneeksi ja tapahtumapaikka hyväksi. Palautteiden perusteella kävijät arvostavat mm. laadukkaita avajais- ja päättäjäispuhujia, jotka tarjoavat uusia ja ehkä yllättäviäkin näkövinkkeleitä maanmittausalaan, työelämään ja elämään yleisestikin. Maanmittauspäiviä tullaan jatkokehittämään saadun palautteen perusteella. Yleisin kriittinen palaute […]

Kutsu kevätkokoukseen

Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry, MIL:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä Maanmittauspäivien yhteydessä keskiviikkona 27. maaliskuuta 2019 alkaen klo 17.00 Helsinki Congress Paasitornissa, kokoushuone Karl Lindahl. Osoite: Paasivuorenkatu 5 A, 1,5. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut hallituksen esittämät asiat. Kokouksessa on jäsenistölle virvoketarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Hallitus

MILA 1/2019

PÄÄKIRJOITUS Mahdollisuus toimia MIL:n puheenjohtajana on minulle suuri ilo ja kunnia. Edellinen puheenjohtaja Paavo Häikiö jätti isot saappaat täytettäväksi ja toiminnan pitäminen samalla tasolla tulee vaatimaan minulta ison panostuksen. Kuka tämä uusi puheenjohtaja sitten on? Synnyin ja kasvoin Ahvenanmaalla ja valmistuin Otaniemestä maanmittausinsinööriksi vuonna 1998. Siitä asti olen ollut Maanmittauslaitoksessa töissä arviointitoimitusten toimitusinsinöörin tehtävissä, lukuun […]

Pääkirjoitus: Liikenne sähköistää kiinteistötkin

ARI LAITALA Missä laissa esiintyy sana ’kiinteistö’ tai ’kiinteistö’-alkuinen sana 36 kertaa? Kiinteistönmuodostamislaissa (549 kpl), kiinteistörahastolaissa (250), maankäyttö- ja rakennuslaissa (91 kpl) niitä on selvästi enemmän, kuten myös yksityistielaissa (150) ja vesilaissa (94 kpl). Nyt arvuuttelun kohteena oli kuitenkin sähkömarkkinalaki. Saiko kukaan oikein? Sähkömarkkinalaissa kiinteistön käsite liittyy keskeisesti sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuuteen. Silloin kun sähköä siirretään vain […]

Opiskelija! Haluatko osallistua maankäytön, paikkatiedon ja kiinteistöarvioinnin huipputapahtumaan ilmaiseksi?

Nyt siihen on loistava tilaisuus. Hankkimalla itsellesi opiskelijasponsorin pääset Maanmittauspäiville 2019. Substanssiohjelman lisäksi tapahtumaan kuuluu iltajuhla! Erinomainen tilaisuus myös verkostoitumiseen sekä tulevien työnantajien ja kollegojen tapaamiseen Tee näin: Kerro työnantajallesi (nykyinen tai kesätyönantaja, tai mikä tahansa firma), että haluat osallistua Maanmittauspäiviin 27.-28.3.2019 Helsingissä Työnantaja ilmoittaa (mmp@maankaytto.fi, 040-776 0834), että haluaa ryhtyä opiskelijasponsoriksi ja ilmoittaa samalla […]

Elinikäinen oppiminen ja tietotyön murros

HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, KAISA JAALAMA, ELINA YLIKOSKI Viime vuosituhannen lopulla alkanut elinikäisen oppimisen eli jatkuvan oppimisen buumi kiihtyy edelleen. Megatrendit kuten ilmastonmuutos ja kehittyvä teknologia haastavat niin yritykset kuin työntekijät päivittämään osaamistana ja uudistamaan yhteistyötapoja. Oli kyseessä yritys tai julkishallinnon organisaatio, yhä useammin tarve omaan älykkääseen erikoistumiseen ohjaa toimintaa. Kiinnostus teknologiaan ja luova mielikuvitus […]

Toteutettuja monialaisia elinikäisen oppimisen käytänteitä organisaatioissamme

MARIKA AHLAVUO, ELINA YLIKOSKI, KAISA JAALAMA, MATTI KURKELA, JUSSI-MATTI KALLIO, HANNU HYYPPÄ Tarve yksilön ja organisaation osaamisen päivittämiseen on haasteellinen tehtävä, mutta parhaimmillaan elinikäinen oppiminen toimii niin yksilön kuin organisaation parhaaksi ja tekee maailmasta paremman paikan asua ja elää. Palkkiona onnistuneesta toiminnasta voi olla kasvanut liikevaihto, uudet palvelut, lisäarvoa toiminnalle tuovat yhteistyökuviot, näkyvyys, julkaisut tai […]

Laadukkaalla yhteistyöllä kestävää kasvua, älykkäitä ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa Suomen ­kasvukäytävällä

ANNE HORILA, OUTI MYLLYMAA Suomen kasvukäytävä on aidosti ­yhtenäinen työssäkäynti- ja ­arjen ­asioinnin alue, jossa asuu noin 45 % väestöstä, tehdään noin 50 % ­yritysten ­liikevaihdosta sekä noin 60 % ­innovaatio- ja tutkimus­toiminnasta. Maankäytöllä ja ­liikenneratkaisuilla on ­merkitystä niin asukkaiden sujuvaan ja ­hyvinvoivaan ­arkeen kuin yritystoiminnan ­edellytyksiin alueella. Suomen kasvukäytävä muodostaa kiinteän yhteistyöverkoston, jossa valtasuonet […]

Itäharjun maaperän haitta-aineiden ja jätteiden hyödyntämismahdollisuudet selvitetään suunnittelutyön alkuvaiheessa

LEENA JOKIRANTA Turun Itäharjun teollisuusalueen uudistustyössä pyritään määrätietoisesti toteuttamaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita. – Tavoitteena on pienentää uudisrakentamisen hiilijalanjälkeä, johtava asiantuntija Kim Brander Ramboll Oy:stä toteaa. Itäharjun alue on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Viime vuosina teollisuusalueella on toiminut mm. metalli- ja betoniteollisuusyrityksiä, autopurkaamoja ja -korjaamoja sekä huoltoasemia ja […]

Kuva: Ari Heinonen

Jääkarhu ja muita kiinnostavia tuttavuuksia – muraalit värittävät kaupunkikuvaa

SUSANNA KARI Jyväskylässä kävellessä voi ­törmätä uljaaseen hopeaturkkiseen ­jääkarhuun. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaduilla vapaana kuljeskeleva ursus maritimus vaan asuinkerrostalon koko päätyseinän peittävä muraali eli seinämaalaus. Jyväskylässä toteutettu jääkarhumuraali on yksi Suomen eri kaupungeissa vuonna 2017 järjestetyn UPEA17-festivaalin aikana maalatuista teoksista. Mm. tällaisten urbaanin taiteen tapahtumien kautta muraalit ja muu julkinen taide ovat eläneet uutta […]

Pilkettä pimeässä

MAARIT NORDMARK Suomessa juhlitaan satavuotiskirjastoa ja maalla menee muutenkin hyvin. Teollisuus porskuttaa, Nordea on muuttanut Suomeen, laivoja valmistuu telakoilta jatkuvalla syötöllä ja Ruotsiin viime aikoina kuuluva ainoa ongelma on teollisuuden työvoimapula. Muualla maailmassa taas ongelmilla ei ole alkua eikä loppua. Suurin osa maailman pörssi-indekseistä oli miinuksella 2018, ja vaikka osa onkin lähtenyt nousuun joulukuun viimeisellä […]

Suomen ensimmäinen rakennetun ympäristön Science Slam

KAISA JAALAMA, ­PAULIINA KRIGSHOLM JA JANI HOKKANEN Winecellars Helsingin Kalevankadulla täyttyi marraskuisena keskiviikko­­­ilta­na 14.11.2018 rakennetun ympäristön alan asiantuntijoista ja tieteili­jöistä, kun kuusi alalla toimivaa tutkijaa pitivät kukin lyhyen kuuden minuutin esityksen omasta tutkimuksestaan RYTS Slam -tapahtumassa. Esityksiä seurasi yleisön lisäksi neljän asiantuntijan paneeli, jonka tehtävänä oli reflektoida kuulemiaan esityksiä sekä valita joukosta illan inspiroivin esitys. […]

Muutoksia muutoksenhakuun

Yksityistielain uudistus saatiin sitten valmiiksi pitkän väännön jälkeen. Siinä on uutta ja vanhaa niin kuin morsiamen hääasussa. Uutta sen verran, että voi olla ainesta kahteenkin pakinaan. Nyt Veturimies käsittelee kuitenkin vain tiekuntia koskevia säännöksiä ja niissä painostusti muutoksenhakua. Poika toimitti kyllä paksun pinon asiaa koskevia papereita, mutta jos niitä olisi ruvennut lukemaan, teillä ei olisi […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Alamainen ­mietintö Ylitornion ­pitäjän ­metsäsuhteista

VUONNA 1889 Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhan­sopimukseen Helmikuunn manifesti – ­ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa Felix Hoffmann patentoi aspiriinin. Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti: Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa […]

Uusia säädöksiä

Maanmittauslaitosta koskevat uusi laki, valtioneuvoston asetus sekä palvelupisteistä maa- ja metsätalousministeriön asetus ovat tulleet voimaan vuoden 2019 alusta. Samoin Maanmittauslaitoksen työjärjestys on uudistettu samasta ajankohdasta alkaen. Erityisesti kerrostalo- ja rivitaloasuntoja, mutta myös liikehuoneistoja koskeva uusi huoneistotietojärjestelmä on perustettu lainsäädännöllä vuoden 2019 alusta lukien. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osakeluetteloiden vieminen perustettuun huoneistotietojärjestelmään alkaa 1.5.2019. (ks. voimaanpanolaki 1329/2018) Asunto-osakeyhtiön […]

Ammattikorkeakoulu Novia ja Maanmittauslaitos aloittavat yhteistyön

Ammattikorkeakoulu Novian rehtori/toimitusjohtaja Örjan Andersson ja Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen allekirjoittivat 15. tammikuuta 2019 organisaatioden välisen yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa ruotsinkielistä palvelua tarjoavien maanmittausinsinöörien saatavuus ja samalla vastata työmarkkinoiden vahvaan kysyntään alan ruotsinkielisille osaajille. Sopimuksen seurauksena Novia tarjoaa parin vuoden tauon jälkeen taas maanmittaustekniikan insinöörin (AMK) tutkintoon johtavaa koulutusta. Neljä vuotta kestävä koulutus aloitetaan […]

Kaavojen digitointikäytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 29 §) edellytetään, että kunnan on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää tai tietopalvelua, josta ilmenee kunnan koko asemakaava sellaisena kuin se on voimassa. Ympäristöministeriön vuoden 2018 lopussa toteuttamasta kaavojen digitointia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että Suomen noin 57 500 voimassa olevasta asemakaavasta suuri osa on jo eri tavoin digitaalisia. Kaavoja on kuitenkin […]

Ohjeita kulttuuri­historiallisesti arvokkaiden rakennusten energia­tehokkuuden parantamiseen

Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja siksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja päästövaikutusten pienentämisellä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhtenä huolena alalla on ollut, että esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset voivat kärsiä niiden energiatehokkuutta parannettaessa. Ympäristöministeriön tuore opas kokoaa konkreettisia ohjeita suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Opas on tarkoitettu […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.