TEKSTI: SEPPO SADEHARJU
Lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) on muutettu. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.8.2025 alkaen myös jo vireillä olleissa lunastuksissa. Lunastuskorvaukset ovat puhuttaneet pitkään ja monia. Mikä lopulta muuttui?
Lunastuslakia noudatetaan yleiseen tarpeeseen tehtävissä kiinteän omaisuuden lunastuksissa. Yleisimmin lunastuksen kohteena ovat maantie-, rata- ja voimalinja-alueet. Lunastuslakia ei sovelleta kiinteistönmuodostamislain ja yksityistielain mukaisissa korvauskäsittelyissä, joten esimerkiksi vesijätön lunastuksia, tontinosanlunastuksia ja yksityistietoimituksia lakimuutos ei koske.
Lunastajan oikeus lunastamiseen perustuu lunastuslupaan tai esimerkiksi tiesuunnitelmaan. Asemakaavan yleisten alueiden lunastaminen on mahdollista suoraan lain nojalla. Maanmittauslaitos vastaa lunastusten toimeenpanosta. Vireillä on tällä hetkellä noin 850 lunastustoimitusta. Vuosittain laitos saa valmiiksi noin 400 toimitusta.
Lunastustoimituksella on kaksi tarkoitusta. Lunastushankkeesta kiinteistöjaotukselle aiheutuvien muutosten huomioimisen lisäksi määrätään korvaukset hankkeen aiheuttamista taloudellista menetyksistä. Toimituksessa määrättävä lunastuskorvaus muodostuu kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista.
Lunastuslain nyt voimaan tullut muutos on pitkän ja monivaiheisen valmistelun tulos. Muutokseen kohdistui paljon erilaisia toiveita ja odotuksia. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin lakimuutos vastaa odotuksiin.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Korvaussääntelyn muutokset lunastuslain muuttuessa
