TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – RISTO KÄNSÄLÄ – MATTI T. MÄKELÄ
Mitä yhteistä on Lakeuksien latomerellä ja KAJ-yhtyeen saunalla? Pohjanmaan lakeudet latomerineen ovat katoavaa kansankulttuuria. Niin ladot, kuin vanhat paikallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden materiaalit tuhoutuvat maaseudulla vähitellen. Olisiko aika nähdä vanhat rakennukset osana rakentamisen ekologista muutosta ja tallentaa niitä seuraaville sukupolville myös digitaalisesti osana vihreää siirtymää?
Ennen yhteiskuntamme teollistumista rakennusten uudelleenkäyttö oli normaalia. Siirrettävien rakennusten hyödyntämisen lisäksi kierrätettiin myös kaikki käyttökelpoinen rakennusmateriaali. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteinen hanke ”Digitaalisesti älykäs, visuaalinen ja kierrätettävä kulttuuriperintö” vastaa osaltaan myös näihin kysymyksiin ja toisaalta muuttaa kulttuuria digitaaliseksi tavoitteena herättää nuorten kiinnostusta.
Suomi sai Valtioneuvoston periaatepäätöksen kulttuuriperintöstrategiaksi vuonna 2023
Tehty päätös korostaa kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla tulevaisuuden kestävien ratkaisujen voimavarana. Kulttuuriperintö määriteltiin ensi kertaa niin, että se voi olla aineellista, aineetonta tai digitaalista tai se voi liittyä kulttuuri- tai luonnonympäristöön. (Kulttuuriperintö 2030).
Digitalisaatio oli vihdoinkin suuressa roolissa strategiassa, jossa todetaan, että digitaaliset vuorovaikutteiset työkalut tarjoavat yhteisöille välineen tallentaa myös itse omaa kulttuuriperintöään sekä jakaa ja käyttää sitä koskevaa tietoa. Näin toimimalla varmistetaan kulttuuriperintötiedon pitkäaikainen säilyminen, käytettävyys, saatavuus ja saavutettavuus. Digitaaliset palvelut ovat nuorille luonteva tapa tutustua kulttuuriperintöön ja käyttää sitä. Virtuaaliset ja lisätyn todellisuuden ympäristöt mahdollistavat kulttuuriperinnön kokemisen vuorovaikutteisesti ja muuttavat oppimisen tapoja. (Kulttuuriperintö 2030).
Nyt kun teknologia tarjoaa uudenlaisia ratkaisuja ja kulttuuriperintötoimijoiden rooli pilotoinnissa ja ekosysteemissä on tiedostettu, niin miten kannattaa toimia, jotta yhteistyö paranisi esim. yritysten ja kulttuuriperintöalan asiantuntijakohtaamisissa?
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
