Yli-insinööri, huippusuunnistaja Tuomo Sakari Peltola nukkui pois kotivuoteellaan Liedossa 18. elokuuta 2021. Hän oli 75-vuotias, syntynyt Liedossa 24. elokuuta 1945.
Tuomo Peltola tunnetaan maanmittarikunnan ja suunnistajien keskuudessa laajalti, olihan hän kansallisen suunnistajajoukkomme kärkeä ja näkyvä hahmo kaavoitusalan konsulttina.
Tuomo kävi kansakoulun kotipitäjässä, mutta oppikouluun oli mentävä Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon 1964 Tuomo aloitti samana syksynä maanmittarin opinnot Otaniemessä vuosikurssilla, joka ensimmäisenä pääsi Alvar Aallon suunnittelemiin uusiin tiloihin. Tuon kurssin reilusta 30 opiskelijasta valtaosa oli Tuomon tavoin maalaispoikia ja kolme heistä Peltoloita nimeltään, eivät kuitenkaan keskenään sukulaisia.
Valmistuttuaan 1969 Tuomo suoritti varusmiespalvelunsa Porin Prikaatissa. Tuomo voitti Puolustusvoimien varusmiessarjan suunnistusmestaruuden ja oli mukana useissa sotilassuunnistuksen kansainvälisissä kisoissa. Hän käytti puolet varusmiesajastaan suunnistuslomilla ja suunnistamalla puolustusvoimien lukuun. Useiden kertausharjoitusten jälkeen hän oli tiedustelu- ja sissitehtäviin erikoistunut reservin kapteeni.
Diplomi-insinöörinä Tuomo Peltola toimi 1970 ensin Porissa Satakunnan Seutukaavaliitossa tieverkko- ja kuljetustutkijana, sitten Turun kaupungin Mittausosastolla toimistoinsinöörinä, Runar Nyströmin liikkeenjohdon konsulttitoimistossa kehittämistehtävissä, Suunnittelukeskus Oy:n Turun aluetoimistossa yhdyskuntasuunnittelijana ja kaavoittajana Varsinais-Suomen kunnissa sekä Paavo Ristolan toimistossa Hollolassa kaavoituksen esimiestehtävissä. Hän perusti 1980 oman suunnittelutoimiston TSP-Suunnittelu Oy:n, jossa oli toistakymmentä työntekijää. Vuodesta 1999 alkaen Tuomo toimi suunnittelutoimisto Air-Ix Oy:ssä ja sitten pörssiyhtiö Pöyryllä kaavoitusalan projektipäällikkönä ja Turun aluetoimiston päällikkönä. Vuoden 2009 jälkeen Tuomo jatkoi osa-aikaisena eläkeläisyrittäjänä ja aktiivisena ikämiessuunnistajana.
Suunnistus oli hänelle enemmän kuin harrastus, suorastaan elämäntapa. Hän suunnisti aktiivisesti 60 vuotta. Hän johti kolme kertaa Jukolan Viestissä ankkurina Liedon Parman viestisuunnistuksen voittoon: 1969, 1972 ja 1974. Liedon Parma Tuomo mukana voitti Tiomilan Ruotsissa 1981. Pohjoismaiden viestimestaruutta hän oli mukana voittamassa kahdesti. Hän voitti myös henkilökohtaisen SM-kullan 1972. Tuomo toimi Suomen Suunnistusliiton liittohallituksessa, valmennus- ja karttavaliokunnissa, Suomen suunnistusmaajoukkueen johtotehtävissä, suunnistuksen pohjoismaisen yhteistyöelimen NORD:n sihteerinä ja Kansainvälisen suunnistusliiton IOF:n Senior Event Advisorina monissa MM-kilpailuissa. Hän toimi vuosikaudet suunnistuskarttojen tekijänä. Hänen arkistossaan on noin 4 000 suunnistuskarttaa.
Tuomon puoliso vuodesta 2012 on ollut Liisa Peltola ent. Veijalainen os. Liukkonen. Liisa on ensimmäinen suomalainen nainen, joka saavutti kesäsuunnistuksen maailmanmestaruuden. Tämä tapahtui 1976 Skotlannissa. Liisa oli hopealla MM-kisoissa 1978 ja kolminkertainen maailmanmestari naisten viestissä 1972, 1978 ja 1979. Hänellä on Suomen mestaruuksia 13. Tuomolla on kaksi lasta: tytär Satu ja poika Tuomas.
Tuomo Peltolalle suomalainen luonto, luonnonsuojelu, linnut, kirjallisuus ja kotiseutu Lieto olivat rakkaita. Tuomo toimi kunnanvaltuutettuna Liedossa yhden kauden. Hän toimi myös Liedon Rotaryklubin presidenttinä, Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana, Liedon paikallislehden Turun Tienoon hallituksen puheenjohtajana ja Porin prikaatin killan valtuuskunnassa.
Lappi ja hiihtovaellukset tuntureilla olivat Tuomolle tuttuja jo 1960-luvun lopulta alkaen. Alkuun hän liikkui Itä-Lapissa lähinnä Saariselällä ja myöhemmin lännempänä Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa.
Pääsiäisen 2015 hiihtovaellus oli Tuomo ja Liisa Peltolalle dramaattinen kokemus. Pääsiäissunnuntaina 29.3.2015 he lähtivät Kilpisjärven pohjoispuolelta maantien varresta hieman Norjan puolelta tutulle reitille kohti Haltiatunturia, johon oli ajateltu pari päivää menomatkalle ja pari paluuseen. Lunta satoi jo alkumatkassa, ja tuiskussa näkyvyys oli vain muutamia kymmeniä metrejä. Huippusuunnistajat ja kokeneet Lapin vaeltajat harhailivat Suomen ja Norjan rajan vaiheilla kolme päivää lumituiskussa ja yöpyivät yhdessä kaksi yötä lumihangessa. Kolmantena yönä Tuomo jäi yksin hankeen, ja Liisa hiihti koko yön etsien Lossujärven kämppää. Sinne hän pääsi auringon valjettua keskiviikkoaamuna 1.4.2015. Hetken päästä norjalainen lapinmies Ole-Thomas Baal ajoi moottorikelkallaan pihaan ja sisälle päästyään kysyi Liisalta norjaksi missä hänen rinkkansa ja varusteensa ovat. Liisa vastasi, että tunturissa ja mieskin siellä on. Pitemmittä puheitta lapinmies päräytti kelkkansa Liisan latuja seuraamaan. Lumihangesta löytyi pari rinkkaa ja kuolleen oloinen mies. Tarkka lappalainen kuitenkin huomasi, että jo vaalennut mies vielä hiukan hengitti. Hän soitti kännykällään Tromsaan, josta pelastushelikopteri tuli hetkessä paikalle, ja Tuomo nostettiin vaijeripulkassa helikopteriin. Tajuttoman miehen ruumiinlämpö oli 22 °C. Alan kirjallisuuden mukaan, jos ruumiin lämpö laskee alle 25 °C:een, seurauksena on kuolema. Maailman parhaassa hypotermiasairaalassa Tromssan yliopistosairaalassa oli kuitenkin kehitetty uusia menetelmiä hypotermian hoitoon. Potilasta ei saa lämmittää nopeasti, vaan lämpö nostetaan hyvin hitaasti, ja apuna käytetään jos mitä laitteita ja kemikaaleja. Tuomo heräsi oltuaan noin vuorokauden sairaalassa tajuttomana. Tehohoidon aikana hänet kytkettiin heti sydänkeuhkokoneeseen ja lämmönvaihtimeen sekä moneksi päiväksi maksanhuuhteluun, annettiin happea, lääkittiin ja puudutettiin, poistettiin osa ohut- ja paksusuolista ja Suomessa muutama varvas. Lapinmies hälytti Norjan ensiavun viemään Liisan moottorikelkalla ja ambulanssilla Tromsan sairaalaan. Kuuden vuorokauden norjalaisen tehohoidon jälkeen Tuomo lennätettiin Turun Yliopistollisen Keskussairaalan teho-osastolle, jossa hoito jatkui huhtikuun loppuun 2015 ja vielä Liedon terveyskeskuksessa. Pitkien hoitojen jälkeen Tuomo tuli varsin mainioon kuntoon. Hän jopa jatkoi suunnistusta kilpailemalla. Hänen aivonsa eivät ilmeisesti lainkaan vaurioituneet. Tuomo oli tuon kokemuksen jälkeen vielä entistä viisaampi ja hauskempi. Hän kirjoitti elämästään ja Lapin kokemuksistaan kirjan Insinöörivaellus, Haltille ja takaisin? Tarinasta tehtiin myös dokumenttielokuva Vaeltajat, jonka YLE esitti televisiossa. Tuomon viimeisin kirjoitustyö oli Suomen ensimmäisen eurooppalaisen huippusuunnistajan Erkki Kohvakan elämänkerta, joka julkaistaneen lähiaikoina.
Mahdolliseen kysymykseen kuka on tai oli Suomen kylmäverisin mies, oli tämän jälkeen tieteellisesti pätevä vastaus. Hän oli yli-insinööri, reservin tiedustelu- ja sissikapteeni, huippusuunnistaja ja lämminsydäminen ihminen Tuomo Peltola.
Timo Linkola
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
In memoriam: Tuomo Peltola
