Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon tietoa yhtä helposti saatavilla kuin nyt, ja tiedon määrä lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Ihmisten kollektiivinen tietomäärä tuplaantui vuonna 1900 joka sadas vuosi. Vuonna 1945 tuplaantuminen tapahtui joka 25. vuosi. Nykyisin tiedon määrä tuplaantuu nopeammin kuin joka 13. kuukausi ja jos jatkamme Buckminster Fullerin ”Knowledge […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]
Veturimies sattui näkemään televisiosta, kuinka metsän puustoa tutkitaan laserkeilauksella ja kuvaruudussa luki toistuvasti, että se oli maanmittauslaitoksen työtä. Veturimies koki toisaalta ylpeyttä oman laitoksensa puolesta ja toisaalta nöyryyttä kuin hiihtoladulla, kun vanhemmat täditkin menevät ohi. Veturimies kirjoittaa vain kiinteistönmuodostuksesta, ja sitä ei kai vielä laserkeilauksella tehdä. Uudemman ajan kiinteistönmuodostamisen voi jakaa kolmeen osaan: pysähtyneisyyden aikaan […]
Ensin pieni avaus. Vanha laki oli nimeltään pakkolunastuslaki. Kun uutta lakia aikanaan säädettiin, sen ajan poliittinen valtavirtaus ei sallinut käyttää pakko-sanaa. Toisinajatteleva professori Veikko O. Hyvönen kävi vastahyökkäykseen ja käytti puolestaan pääsääntöisesti p-sanaa. Tämä lehti ei ota poliittista kantaa, joten Veturimies käyttää vuorotellen molempia. Olipa kerran sellainenkin hanke kuin Natura-2000 -ohjelma, Euroopan unionin määräämä, tietysti. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena. COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Ympäristöministeriö valmistelee RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) -lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja siirtää kuntien arvokkaan tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta – virheinvestointi kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi – vastoin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja itsehallinnollisia oikeuksia. Ympäristöministeriön valmistelu kasvattaa yhteiskunnan kyberturvallisuusriskejä sekä avoimen datan aiheuttamia riskejä. Kuntaliitto: Ympäristöministeriön RYTJ- lakihankevalmistelu […]
Juristipiireissä ja myös maanmittaripiireissä on joissain tapauksissa nimetty laki jonkun henkilön tai muun nimen mukaan. Esimerkkinä meidän alalta on mm. LEX-Pihlajamäki, mikä liittyi yhteismetsäosuuksien lunastuksiin tai LEX-Höytiäinen, joka puolestaan liittyi korkeimman oikeuden kummalliseen tulkintaan osuuksista yhteisiin vesialueisiin ja myös maa-alueisiin. Pakinan alku saattaa tuntua jostain hyvämuistisesta lukijasta tutulta ja syystä, koska olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa? Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Eipä ehtinyt kulua pitkää aikaa siitä kun kirjoitin museotoimikunnasta Maankäytön numerossa 1/2020, kun tilanne muuttui melko radikaalisti. Suomeen vyöryi pandemia, jota kutsutaan koronaksi, ja se sulki monia työpaikkoja melkein kuin seinään. Niin kävi myös Tekniikan museossa 10.3.2020. Museotoimikunnan aktiviteetti oli rajoittunut museossa tehtävään talkootyöhön, joka siis loppui. Parin vuoden kuluttua keväällä 2022 […]
Ympäristöministeriö valmistelema RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) olisi toteutuessaan yhteiskunnan toiminnalle ja tietohuollolle merkittävä taka-askel sekä kestämätön uusi riski kansalliselle tietoturvalle. Ympäristöministeriö on valmistellut RYTJ-lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Ministeriön säädösvalmistelu mitätöi kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja oikeuksia ja velvoitteita. Ministeriö siirtää kuntien ja yritysten rakennetun ympäristön tehtävissä syntyvän tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta. Ympäristöministeriön […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Voidaanko nykyisiä lainsäädännön valmistelun perustavanlaatuisia rakenteellisia virheitä korjata? Kunnat, maakunnat ja yrityssektori ja myös hallitus tyrmäsivät Ympäristöministeriön esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain korvaamisesta Kaavoitus- ja rakentamislailla. Hyvä näin, mutta valtavasti rahaa ja kuntien niukkoja henkilöresursseja on tuhlattu tyhjän takia. Lakiesitys tuomittiin toiminallisesti ja taloudellisesti toimimattomaksi käytännön elämässä. Voidaanko puhua vain lainsäädännön laadun ongelmista […]
Veturimiehen entinen alemman geodesian assistentti – myöhemmin toki paljon muutakin – Antti Kuparinen kirjoitti tämän lehden edellisessä numerossa taksajärjestelmästä opiksi uudemmalle sukupolvelle. Kirjoitus oli ihan ookoo, jos vähän taksaan päin kallellaan, niin sallituissa rajoissa. Kysymys onkin niin merkittävästä, nyt jo unohtuvasta maanmittauksen historiasta, että kyllä se tarkastelunsa ansaitsee. Maanmittarien taksapalkkaus on peilattava aikaan, jolloin valtiolla […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maanmittarit tietävät, jos ketkä, miten tärkeää on rajojen vetäminen eri maanomistajien välille. Muinainen opiskelutoverini oppi aikoinaan ensimmäiseksi kesätyössä toimitsijana, että auto pitää parkittaa valmiiksi keula kulkusuuntaan. Jos mittaustoimituksessa tulee erimielisyyksiä, on maanmittarin parasta pystyä lähtemään paikalta mahdollisimman sutjakasti. Äitini syntyi aikanaan evakkomatkalla ja myös isoisäni maaläntti jäi suuressa 40-luvun rajanjaossa naapurin puolelle. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana? Erityisesti tämän vuosituhannen vaihteen ympärillä ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat monien uusien muutosten ja haasteiden edessä. Kaikilla tasoilla ja tavoilla verkottunut globaali kilpailuyhteiskunta, hallitsematon tietotulva, työ, työpaikka ja -aikakäsitteiden peruuttamaton muuttuminen. Mitä tekemällä hankit rahaa elämiseen? Jääkö palkastasi verojen jälkeen […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Soten jälkeen kunnat keskittyvät rakennettuun ympäristöön, elinvoimaan ja sivistykseen. Sote-rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle selkiyttää yksittäisen kunnan vastuualuetta. Verkostoitunut, digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa kuntien laajentuvan yhteistyön. Pandemia tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä erilasissa ympäristöissä. Osaammeko hyödyntää muuttuneen toimintaympäristön mahdollisuudet ja vahvistaa erilaisten kuntien kykyä tarjota asukkaille toimivat palvelut kohtuullisella veroasteella? Mitä kunnissa pitäisi tehdä, että digitalisaation […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]
TEKSTI: VETURIMIES Vaikka kiinteistötoimitukset perustuvat melkein aina karttaan, niin isomman kartan tekeminen oli vanhan ajan maanmittareiden pakkopullaa. Kyllähän sen toimituksen tekisi, kun olisi tarkastajalle kelpaava kartta, eikä sen kelvollisuudesta ollut aina niin väliä. Kun ei karttaa ollut, käytettiin kaikenlaisia kikkakakkosia, enimmäkseen huonoja sellaisia. Veturimies on käyttänyt toistuvasti termiä pysähtyneisyyden aika, joka päättyi joskus 70–80-luvulla, mutta […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä esitettyjen lakimuutosten keskeisenä tarkoituksena ilmoitetaan olevan turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Hallituksen esityksessä on luovuttu hallitusohjelman tavoitteesta turvata uudistuksella kuntien maapolitiikan harjoittaminen, jonka keskeinen lähtökohta […]
TEKSTI: MATTI TOIVONEN Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöjärjestöt vaativat välittömiä toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä vuosituhannen vaihteessa asetettujen tavoitteiden takarajat ovat paukkumassa auttamattomasti rikki. Vaikka määrätietoisia toimia tarvitaan heti, hutilointiin ei ole varaa. Ilmastotyössä tarvitaan pitkäjänteistä ratkaisuja, jotka eivät nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntävät monipuolisesti eri toimintatapoja. Julkisuudessa on ollut laajalti esillä ilmastotekoja, kuten metsittäminen, […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Pienenä tietoina kerrotaan seuraavaa: Sittenkun kysymys oli noussut täydellisen rakennusjärjestelmän vahvistamisesta Wiipurin kaupungin ulkoreunalla oleville taajaväkisille maalaisyhdyskunnille ja maamittari määrätty sitä varten tekemään alueen asemapiirrosta ja laatimaan rakennusjärjestelmä-ehdotusta sille, on Keis. Senaatti 10. viime Heinäkuuta muun muassa Maanmittaus-ylihallituksen ehdotuksesta tämän työn suhteen päättänyt: että […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]
TEKSTI: VETURIMIES Moni lukija tietänee maanmittariveljemme Tuomo Peltolan ja hänen Liisansa (ent. Veijalainen) seikkailurikkaasta vaelluksesta Haltille. Se vaellus jäi kesken ja johti Tuomon ensin hypotermiasta elvytykseen Tromssan sairaalaan ja sitten puolen vuoden hoito-, tervehtymis- ja kuntoutusjaksolle. Kuinka tällaista saattoi sattua huippusuunnistajille? Perussyynä oli ilmeisesti se, ettei ravinto imeytynyt Tuomon elimistöön, eikä niissä oloissa ilman ravintola […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Sekä Ruotsissa että Suomessa suunnitellaan suuria infrastruktuuriprojekteja ja keskustellaan siitä, miten niihin pitäisi allokoida resursseja. Sidosryhmiä on monta ja jokainen yksittäinen rahoittajataho haluaa omat etunsa priorisoiduiksi. Kuka priorisoi niitä ihmisiä, yksittäisiä palvelujentarvitsijoita, joilla ei ole huipputason edustajia ja lobbareita? Kuka edustaa tämän lisäksi kokonaisuutta – koko maakuntaa ja aluetta? Tukholman alueella käytiin […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Pitäisikö heti hallitusohjelman valmistuttua ja hallituksen astuttua valtaan tai viimeistään lainsäädäntöhankkeiden käynnistyessä ottaa ne säännönmukaisesti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn siten, että linjattaisiin reunaehdot lainsäädännön valmistelulle ainakin kuntien ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseksi koko valmisteluprosessin ajan ministeriön valmistelussa? Nykyisellään kaikki ministeriöt eivät näytä tätä kansalaiselle itsestään selvältä tuntuvaa periaatetta kunnioittavan. On hyviäkin esimerkkejä mallikkaasta, ministeriön eri osapuolien […]
TEKSTI: VETURIMIES Tämän Veturimies on kirjoittanut jo vuosia sitten, mutta kirjoittaa nyt uudelleen. Veturimies luki nimittäin äskeisestä Maankäytöstä maanmittausinsinööri Mikael Stillin kirjoituksen eräistä ruotsalaisista korvauskäytännöistä. Kehotan asiasta kiinnostuneita lukemaan sen niin kuin hyvä rakastaja tekee: hitaasti ja kahteen kertaan. Kuinka Veturimiehen vanha kirjoitus on Ruotsiin joutunut? Ruotsalaiset kun ovat kaikessa fiksumpia kuin me suomalaiset niin […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Hyvää alkavaa toista pandemiavuotta Maankäytön lukijoille. Tätä kirjoittaessani olen työskennellyt pääosin kotitoimistolta käsin yhdentoista kuukauden ajan. Alussa kävin toimistolla noin kerran viikossa joko tulostamassa tai allekirjoittamassa dokumentteja. Tässä loppuaikana vierähti yhtäkkiä viisi viikkoa ilman mitään tarvetta käydä tervehtimässä työpaikalla nököttävää kirjoituspöytää. Kotioloissa työpaikka vaihtuu tilanteen mukaan; välillä istun pilatespallon päällä työpöydän ääressä, […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa: