Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: VETURIMIES Muistakaa lukijat jälleen kerran, että tämä on pakina ja omavaltaisesti sovellettua tietoa, ei mikään tieteellisiin ansioihin pyrkivä oikeustapausseloste. Mutta on tässä paljon faktaakin. Ja jos tässä on jotain väärin, niin se on tahallaan tehty, että saatte juttua kahvitunnille tai kaljalasin ääreen. Vuonna 1831 silloinen maanjako-oikeus lausui, että tietyillä isännillä (ei siellä oikeudessa siihen […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Aiemmassa kolumnissani peräänkuulutin yhteistyötä kaikilla tasoilla erityisesti pandemian olosuhteissa ja sen jälkeenkin. Ajankohtainen valmistelu valtionhallinnossa kuitenkin aiheuttaa huolia kunnissa. Nyt tarvittaisiin valtionhallinnon toimijoiden yksipuolisen vallankäytön asemasta julkishallinnossa aitoa yhteistyötä, jossa kunnioitetaan myös kuntien itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaisuuteensa. Myös ministeriöiden keskinäinen yhteistyökyky on kyseenalaista ja sen maksumiehenä kunnat. Onko perusteltua rakentaa päällekkäisiä ministeriöiden […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK ”Marraskuu…. Eilen torin laitaan kasvoi mandariinipuu…” Miljoonasateen laulu ”Laukauksia Viulukotelossa” -levyltä tulee mieleen ikkunasta ulos katsoessa. Näin koronakriisin aikana, melkein kotieristyksessä, voi todella laulaa mukana etenkin säkeessä ”päivät niin kuin varisparvi raahautuu…” Tästä voi edelleen miettiä eteenpäin; arki – milloin tulet takaisin, ja todeta että luultavasti aikaisintaan syksyllä 2021, rokotuksien edettyä kattamaan […]
TEKSTI: VETURIMIES Pyysin maanmittauslaitoksen toimitusinsinööriltä jokin aika sitten erästä arvovaltaista tilaisuutta varten viime vuonna lopetetusta toimituksesta pöytäkirjan kopiota. Kännykkääni tuli ilmoitus, että sähköposti oli saapunut ja selasin hieman sitä ulkoilun lomassa. Kun saavuin kotikoneelleni, en saanutkaan enää liitetiedostona olevaa pöytäkirjaa auki ja viestissä oli teksti ” salassa pidettävä”. Noh, jopa on maanmittaustoimituspaperit menneet salaisiksi, kun […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Oma kokemukseni on, että nyt pandemian aikana eri toimijoiden ja ihmisten yhteistyövalmius ja -asenne on oleellisesti parantunut. Tuntuu, että keskustelussa ollaan valmiimpia kuin aiemmin ottamaan huomioon toisten näkökulmia ja tarpeita, vaikka lopputuloksena olisi jotain pois omasta budjetista, tai kyvystä vaatia rahoitusta oman organisaationsa käyttöön. ”Talvisotailmiö” tässä ajassa? Olisi toivottavaa, että tämä säilyisi […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Ihmisenä elämiseen kuuluu sekä muutoksiin sopeutuminen että nykyisten olosuhteiden ekstrapolointi trendeiksi. Sivistyssanakirjan mukaan ekstrapolointi tarkoittaa yhden muuttujan funktion lineaarista interpolointia, jossa arvo jonkin välin ulkopuolella – mutta yleensä lähellä – olevassa pisteessä lasketaan funktion arvoista välin päätepisteissä ikään kuin funktio olisi lineaarinen. Emme sovella tätä ainoastaan matematiikassa, mutta myös elämässä. Jos olemme […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. I. Meurman kirjoittaa pitkästi koulutuksesta ja opettajakunnan näkemyksistä Polyteknisessä Opistossa: Ylihallituksessa auskultanttitutkintoja suoritettaessa on tultu huomaamaan ettei opetus Polyteknisen opiston maanmittaus-ammattikoulussa ole ollut sillä kannalla että maamittareiksi aikovalta siellä olisivat voineet saada vastaista toimintaansa varten riittävää ajan vaatimusten mukaista tieteellistä opetusta, johon Ylihallitus on […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Ruotsalainen psykiatri ja kirjailija Anders Hansen on todennut, että meidän tulee muistaa olevamme tulosta yli sadantuhannen vuoden geneettisestä jalostuksesta. Joku koiranleuka voisi tietysti todeta, että jos Donald Trump kavereineen on geneettisen jalostuksen tulos, niin paljon kehitettävää vielä on. Periaatteessa Anders Hansen on kuitenkin oikeassa – me olemme niitä, joiden esi-isät ja -äidit […]
Jo on valittu kummallinen aihe pakinaan, hieraisee joku lukija silmiään. Puolustaudun kuitenkin sillä, että molemmat otsikon sanat ovat olleet viime aikoina mediassa vahvasti ja tunteella esillä. Tätä kirjoitettaessa tuoreimmat pakkolunastuksiin liittyneet artikkelit ovat olleet Ilta-Sanomissa 21.2.2020 ”Kunta uhkaa viedä Jarin sukumaat”, 17.2.2020 ilmestyneessä Maankäyttö-lehdessä Matti Holopaisen kirjoitus ” Kenelle kuuluu julkisten investointien tuoma maan arvonnousu” […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
TEKSTI: MAARIT NORDMARK ALOITTAESSANI TYÖURANI ei ollut olemassa Skypeä eikä internetiä. Matkapuhelimet olivat vielä usean kilon painoisia, eikä niitä ollut joka autossa. Töihin mentiin aamulla ja sieltä lähdettiin kotiin illalla. Kannettavat – tai enemmänkin raahattavat – pienemmän matkalaukun kokoiset tietokoneet oli varustettu vihervalkoisellaruudulla, jonka koko oli noin sata neliösenttiä. Tee niiden kanssa sitten kotona etätöitä. […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Kiinteän omaisuuden lunastaminen tai lunastustarve ei ole tämän ajan uusi tarve. Lainsäädännössä kiinteän omaisuuden lunastaminen on ratkaistu vuoden 1898 Laissa kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen (PIL), jota uudistettiin ja täydennettiin ns. maapakettilakien säätämisellä 1970 luvulla. Paketti käsitti lunastuslainsäädännön uudistamisen lisäksi säädökset kunnan etuosto-oikeudesta kiinteistökaupassa sekä Rakennuslain lunastussäännösten muuttamisesta. Uudistamisen perusteluina oli hidas, […]
TEKSTI: VETURIMIES Ensiksi mainittu ilmiö on hallinnut uutisia ja lööppejä muutamia vuosia. Viimeisin Suomea ravisuttanut uutinen oli kulttuurivaikuttaja Veijo Paltzarista Helsingin Sanomien uutisoima monisivuinen juttu, jota oikeusasteet pääsevät aikanaan puntaroimaan. Syyllisiä siihen, kuinka näin on päässyt käymään ja ketkä olikaan ne, jotka tukivat aikoinaan Paltzaria, ovat tietyt tahot vahingoniloisina etsineet, etenkin kun listalta on sitten […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausalan menneiden asioiden tallentaminen alkoi siitä, kun Maanmittauslaitos piti 300-vuotisjuhliaan v. 1933. Juhlan yhteyteen oli pystytetty näyttely, johon oli kerätty alan vanhempaa esineistöä. Esineistö varastoitiin ja sittemmin Geodeettien kerho jatkoi Olavi Siikaniemen johdolla aineiston keräilyä. Keräilyn tulokset tallennettiin odottamaan parempia aikoja. Aikaa kului, kunnes Helsingin kaupunki luovutti 1960-luvun lopulla kaupungin vanhan vesilaitoksen […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Maanjako-oikeusasiaa käsiteltiin maanmittariyhdistyksen kokouksessa herra I. Meurmannin laatiman lausunnon perusteella: Tunnettu on nimittäin, että on paraillaan tekeillä uusi jakoasetus, jossa myöskin oikeudenkäyntijärjestys maanjakoasioissa lopullisesti on määrättävä, ja maamittarikunta, joka yleensä kiitettävällä tavalla on seurannut aikaansa ja ilmaissut mielipiteensä tekeillä olevista uudistuksista sen toimipiiriin kuuluvilla […]
TEKSTI: RAIMO KOIVISTOINEN Ihmiset ovat huolissaan monista asioista. Minusta tuntuu siltä, että huolien määrä ei ole vähenemässä vaan päinvastoin lisääntymässä. Voimakas tekninen kehitys ei ole parantanut tilannetta vaan tuonut yhä uusia huolen aiheita. Vuosi sitten kirjoitin tämän lehden numerossa 4/2018 rakennusten sisäilmaongelmista. Totesin mm. ,että tutkimusten mukaan 92 % suomalaisista on huolissaan rakennusten kosteus- ja […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana vapaa-ajalla vuodesta 2001. Näiden vuosien aikana olen ehtinyt nähdä kunnallispolitiikkaa useasta näkökulmasta; olen ollut kunnanhallituksen varajäsen, kunnallisvaltuutettu kahdeksan vuoden ajan ja varavaltuutettu yhtä kauan, jäsen teknisessä lautakunnassa, ryhmänjohtaja kiinteistölautakunnassa ja tällä hetkellä jatkuu toinen kausi rakennuslautakunnan varapuheenjohtajana. Tulen vapaa-ajan poliitikkosuvusta; isäni oli vastaavissa tehtävissä vuosikymmeniä, isäni veli oli […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käydään laajaa keskustelua yhteisen paikan jaosta. Asiasta alusti herra Bergman: Voidakseni selvemmin vastata tähän kysymykseen, arvelen tarpeelliseksi ryhmittää kysymyksenalaiset paikat kahteen lajiin, nimittäin: l:ksi) Sellaiset paikat, jotka ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa yhä edelleenkin tarpeelliset; ja 2:ksi) Sellaiset paikat, joita syystä tai toisesta […]
Kaikki muistelmat ja muistelut tahtovat olla täynnä itsekehua, poliitikot ja sotakenraalit pahimpina. Veturimies kirjoittaa sen sijaan joitakin muisteloja, joissa ei ole itsekehua, pikemminkin päin vastoin. Antakaahan anteeksi, jos tässä on jonkun jutun toistoa. Olipa kerran yksityistietoimituksen jatkokokous, jossa katsottiin tien paikkaa kapean kannaksen kautta niemessä oleville mökeille. Ongelmana oli se, että kannaksen juuressa oli kesämökki […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Julkisen kiinteistönomistuksen ulkoistaminen on päivän sana sekä Ruotsissa että Suomessa. Julkisten palvelujen ulkoistamisessa Ruotsissa on edetty sosiaali- ja koulupalvelujen kautta ja Suomessa terveydenhuollon kautta kattamaan vanhusten palvelut, ryhmäasunnot ja muut sosiaaliset palvelut. Seuraavana vaiheena ovat palveluasunnot, päiväkodit, koulut, terveyskeskukset ja muut julkisen sektorin rakennukset. Kiinteistösijoittajille pitkät julkisen hallinnon vuokrasopimukset ovat mannaa, ja […]
TEKSTI: RAIMO KOIVISTOINEN Lauluohjelmistooni kuuluu Martti Pohjalaisen 1970-luvulla tekemä laulu Kappale kauneinta Suomea. Sen ajatusmaailma muuntui kuluneena kesänä otsikossa olevaan muotoon metsissä kulkiessani. Innostuin etsimään lakkoja Jyväskylän ympäristöstä, kun niitä näytti jonkin verran tulevan. Muutamia kiloja sainkin kokoon, mutta harharetkiäkin tein soille maastokartan kanssa marjapaikkoja etsiessäni. Tein sen aikaisemminkin tutuksi tulleen havainnon, että kaikki korvet […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1899 numerossa käsiteltyjä asioita. Maan arvon määrittäminen on tarpeen maita jaettaessa uudelleen maanomistajien välillä tai erilaisissa halkomistoimenpiteissä. Asia on laajasti esillä SMYA:ssa ja yhdistyksen kolmannessa kokouksessa. Asiaa käsitellään erilaisin tuottoarvolaskelmin ja esimerkein. Esille otetaan myös maanviljelijöiden tavat ja tuntemukset. Maanmittausasetus v. 1848 säätää että korkein jyväluku on 10, […]
Lunastuslainsäädännön tarkistamista koskeva mietintö valmisteltiin päättyneellä hallituskaudella. Kuntasektori suhtautuu mietinnön tuloksiin kriittisesti. Lunastuslainsäädännön tarkistamista koskeva mietintö valmisteltiin päättyneellä hallituskaudella. Kuntasektori suhtautuu mietinnön tuloksiin kriittisesti. Kunnat arvioivat, että tehtyjen lainsäädännön tarkistusehdotusten negatiiviset vaikutukset yhteiskunnan maankäyttöön, kuntalaisten palveluihin sekä elinkustannuksiin olisivat merkittävät ja pysyvät. Esitetyt lainsäädännön muutokset vaikeuttaisivat kuntien mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa kestävää ja kustannustehokasta maankäyttöä […]
Rakennusneuvos Matti Vatilo jäi eläkkeelle ympäristöministeriöstä viime huhtikuussa. Sitä ennen hän uurasti parikymmentä vuotta kehittäen valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytössä. Hän oli keskeinen vaikuttaja työssä, jonka tuloksena syntyi MAL-sopimuksia. MAL-sopimus tulee sanoista maankäyttö, asuminen ja liikenne. MAL-sopimuksia on tehty kuntien ja ministeriöiden välillä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille. Viimeisin on tehty vuosille 2016–2019. Vatilon […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1899 numerossa nimimerkki I.M. esittelee Homografin. Homografi-määritystä ei tahdo löytyä oikein nykyisistä hakemistoista, mutta tällainen juttu se oli: Täten nimittää insinööri Sev. Sjöstrand Tukholmassa konstrueraamaansa uutta konekalua kaikenlaisten piirustusten, karttain ja kuvain kopioimista sekä pienentämistä ja suurentamista varten, joka konekalu hiljakkoin on ilmestynyt kauppaan ja jota Suomessa pääasiamiehenä […]
ARI LAITALA Missä laissa esiintyy sana ’kiinteistö’ tai ’kiinteistö’-alkuinen sana 36 kertaa? Kiinteistönmuodostamislaissa (549 kpl), kiinteistörahastolaissa (250), maankäyttö- ja rakennuslaissa (91 kpl) niitä on selvästi enemmän, kuten myös yksityistielaissa (150) ja vesilaissa (94 kpl). Nyt arvuuttelun kohteena oli kuitenkin sähkömarkkinalaki. Saiko kukaan oikein? Sähkömarkkinalaissa kiinteistön käsite liittyy keskeisesti sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuuteen. Silloin kun sähköä siirretään vain […]
MAARIT NORDMARK Suomessa juhlitaan satavuotiskirjastoa ja maalla menee muutenkin hyvin. Teollisuus porskuttaa, Nordea on muuttanut Suomeen, laivoja valmistuu telakoilta jatkuvalla syötöllä ja Ruotsiin viime aikoina kuuluva ainoa ongelma on teollisuuden työvoimapula. Muualla maailmassa taas ongelmilla ei ole alkua eikä loppua. Suurin osa maailman pörssi-indekseistä oli miinuksella 2018, ja vaikka osa onkin lähtenyt nousuun joulukuun viimeisellä […]
Yksityistielain uudistus saatiin sitten valmiiksi pitkän väännön jälkeen. Siinä on uutta ja vanhaa niin kuin morsiamen hääasussa. Uutta sen verran, että voi olla ainesta kahteenkin pakinaan. Nyt Veturimies käsittelee kuitenkin vain tiekuntia koskevia säännöksiä ja niissä painostusti muutoksenhakua. Poika toimitti kyllä paksun pinon asiaa koskevia papereita, mutta jos niitä olisi ruvennut lukemaan, teillä ei olisi […]
VUONNA 1889 Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi Espanjan ja Yhdysvaltain sota päättyi rauhansopimukseen Helmikuunn manifesti – ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa Felix Hoffmann patentoi aspiriinin. Suomen Maamittari-Yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1899 numerossa esittelee Emil Wichmann seikkaperäisessä jutussaan toimikunnan mietintöä seuraavasti: Noin kuudettakymmentä vuotta sitten kun tilallisille Ylitornion pitäjässä isossa jaossa annettiin tiluksia, ei metsällä näissä seuduin ollut mitään myyntiarvoa […]