Kuntayhteistyö on ajankohtaisempaa kuin koskaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Soten jälkeen kunnat keskittyvät ra­kennettuun ympäristöön, elinvoimaan ja sivistykseen. Sote-rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle selkiyttää yksittäisen kunnan vastuualuetta. Verkostoitunut, digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa kuntien laajentuvan yhteistyön. Pandemia tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä erilasissa ympäristöissä. Osaammeko hyödyntää muuttuneen toimintaympäristön mahdollisuudet ja vahvistaa erilaisten kuntien kykyä tarjota asukkaille toimivat palvelut kohtuullisella veroasteella? Mitä kunnissa pitäisi tehdä, että digitalisaation […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Kiinteistönmuodostamislain muutos on tulossa voimaan vuoden 2022 alusta EV 121/2021 vp. KML:n lisäksi on muutettu kaivoslakia, yksityistielakia, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, ratalakia, kiinteistörekisterilakia ja kiinteistötoimitusmaksusta annettua lakia. Muutoksen tavoitteena on joustavoittaa toimitusmenettelyä asianomaisten oikeusturvaa vaarantamatta sekä parantaa asiakaspalvelua ja vähentää toimituksista sekä kiinteistönmuodostamisviranomaisille […]

Preussin maanmittarit ja pulpetti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

Karttamiestä aina tarvitaan

TEKSTI: VETURIMIES Vaikka kiinteistötoimitukset perustuvat melkein aina karttaan, niin isomman kartan tekeminen oli vanhan ajan maanmittareiden pakkopullaa. Kyllähän sen toimituksen tekisi, kun olisi tarkastajalle kelpaava kartta, eikä sen kelvollisuudesta ollut aina niin väliä. Kun ei karttaa ollut, käytettiin kaikenlaisia kikkakakkosia, enimmäkseen huonoja sellaisia. Veturimies on käyttänyt toistuvasti termiä pysähtyneisyyden aika, joka päättyi joskus 70–80-luvulla, mutta […]

Kansallisten kaupunki­puistojen tavoitteena ­tunnettuuden lisääminen

Kansalliset kaupunkipuistot ovat asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla yhtä tunnettuja kuin kansallispuistot. Tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisten kaupunkipuistojen verkosto on nyt laatinut ensimmäistä kertaa toimintakertomuksen tehdyistä toimista ja taustoista sekä toimintasuunnitelman puistojen kehittämistyöstä. Jotta asetettuun tavoitteiseen päästään tulee kaupunkipuistojen toimijoiden eli asukkaiden, päättäjien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kaupunkien asiantuntijoiden tiivistää yhteistyötään. Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on edistää kestäviä arvoja, hiilineutraaliuden […]

Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereen kaupungille

Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Tuomariston erityiskiitos kohdistui siihen, miten Tampere on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään puukerrostalorakentamiseen. Vuosina 2021–22 kaupunkiin rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja Tampereen tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. […]

Kunmingin ­kokouksesta ­suunta luontokadon ­pysäyttämiseksi

Lokakuussa 2021 Kiinan Kunmingen isännöimissä ja osittain virtuaalisesti järjestetyissä YK:n luontoneuvotteluissa allekirjoitettiin merkittävä julistus, jonka tavoitteena on saada luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Julistuksen hyväksyivät kaikki 196 YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevaa maata ja EU. Yhdysvallat ei ole sopimuksen osapuoli. Kunmingin julistuksessa todetaan, että luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa ja hyvinvointia, yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme. Luontokato merkitsee […]

Maailman suurin merituulipuisto Ahvenanmaan meri­alueille

LUT-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan Ahvenanmaan maakunnan alueelle olisi mahdollista rakentaa jopa maailman suurin merituulipuisto. Toistaiseksi suurin valmisteilla oleva tuulipuisto Dogger Bank tuottaa vuosittain 18 terawattituntia sähköä, kun Ahvenanmaan tuulivoimapotentiaali on vuosittain jopa 31 terawattituntia. Ahvenanmaalta on jo kaavoitettu merituulivoimaa varten noin 1 000 neliökilometrin alue. Maakuntahallituksen tilaaman tiekartan avulla haluttiin selvittää, kuinka tuulivoiman hyödyt voitaisiin […]

Suomen mahdollisesti ­suurin purkavan täydennys­rakentamisen hanke ­käynnistymässä Helsingissä

Kahden asunto-osakeyhtiön aloitteesta syntynyt täydennysrakentamisen hanke Itä-Helsingin on siirtymässä toteutusvaiheeseen. 1960-luvulla rakennettujen peruskorjausikäisten asuintalojen tilalle rakennetaan moderni asuinkortteli Mellunmäen metroaseman läheisyyteen. Seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa puretaan ja tilalle rakennetaan uusia omistus-, osaomistus- ja vuokra-asuntoja sekä liiketiloja. Tontille nousee 16 modernia asuintaloa, jotka muodostavat neljä uutta pienkorttelia. Taloissa on pääasiassa 6–8 kerrosta ja niille on suunniteltu rauhalliset […]

Lainsäädännön uudistamisesta jokin ajatus

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Nykyhallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet uudistaa paljonkin kiinteistö- ja ympäristöoikeudellista lainsäädäntöä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin tässä onnistutaan. On lisäksi mahdollista, että uudistuksista osa toteutuu, kuten edellisellä hallituskaudella kävi yksityistielain kanssa, siten, että pääosin uusi lainsäädäntö on kuin vanha laki kuorrutettuna joillakin uusilla termeillä. Tällainen uudistus saattaa myös olla kysymyksessä, kun esim. vuoden […]

Tuomo Sakari Peltola 1945–2021 – Huippusuunnistaja ja Lapin ystävä

Yli-insinööri, huippusuunnistaja Tuomo Sakari Peltola nukkui pois kotivuoteellaan Liedossa 18. elokuuta 2021. Hän oli 75-vuotias, syntynyt Liedossa 24. elokuuta 1945. Tuomo Peltola tunnetaan maanmittarikunnan ja suunnistajien keskuudessa laajalti, olihan hän kansallisen suunnistajajoukkomme kärkeä ja näkyvä hahmo kaavoitusalan konsulttina. Tuomo kävi kansakoulun kotipitäjässä, mutta oppikouluun oli mentävä Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon 1964 Tuomo aloitti samana […]

Jukka Hakala 1953–2021

Diplomi-insinööri Jukka Hakala kuoli sairauskohtaukseen 4.8.2021. Hän oli 67-vuotias, syntynyt 11. syyskuuta vuonna 1953 Riihi­mäellä. Jukka Hakala suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1972 Tikkakosken yhteiskoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta mittaus- ja kartoitustekniikan opintolinjalta vuonna 1978. Valmistumisen jälkeen Hakala toimi korkeakoululla fotogrammetrian assistenttina professori Einari Kilpelän alaisuudessa. Vuonna 1980 hän siirtyi Puolustusvoimien Topografikunnan palvelukseen toimistopäälliköksi. Hakalan […]

Jorma Rantala 1934–2021

Topografi Jorma Rantala kuoli 27.10.2021 sairauskohtaukseen Seinäjoen keskussairaalassa. Hän oli syntynyt Alajärvellä 29.8.1934 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perheen elämä Luoma-Ahon kylässä oli niukkaa etenkin, kun perheen isä kuoli jo nuorena välirauhan aikana. Toimeentulo jäi leskiäidin niukkojen ansioiden varaan. Jorma huolehti nuorimmista sisaristaan. Vanhimmat lähtivät maailmalle ja veljet sotaan. Kansakoulun ja armeijan jälkeen Jorma suoritti yksivuotisen maamieskoulun kurssin. […]

Maankäyttö 3/2021 – Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Takaisin toimistoon – vaiko sittenkään? TEEMA: ÄLYKKÄÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT • YHDYSKUNTASUUNNITTELU • KAAVOITUS Pauliina Krigsholm, Tuulia Puustinen, et al. Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa Ari Laitala Kuka ottaisi hoitaakseen vähähiilisen kiinteistönpidon? Aino Keitaanniemi Tietomallinnuksen tulevaisuus teknologian kautta Marika Ahlavuo, Pirjo Aunio, Hannu Hyyppä, Juha Hyyppä Vaikuttaako liikkuminen pienten lasten matemaattisiin taitoihin? Tuulia Puustinen, et […]

Pääkirjoitus: Takaisin toimistoon – vaiko sittenkään?

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa viruksen jälkeinen aika näyttää olevan jo lähellä. Kiinnostavaa on hahmotella sitä, miten maailma näyttää muuttuvan, erityisesti kiinteistöpuolella. Monet muutokset näyttävät merkittäviltä ja jäänevät pitkäaikaisiksi, ehkä jopa pysyviksi. Tällainen muutos näyttäisi liittyvän mm. toimistotilan käyttöön ja tarpeeseen. Alalla toimivat ovat nähneet näitä muutoksia läheltä ja ehtineet jo muodostaa uusia skenaarioita, mutta […]

Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH, ARI EKROOS, MARTTI HÄKKÄNEN, JEREMIAS KORTELAINEN, NOORA LUOMALA, SALLA RAUSMAA JA MIA TOIVANEN Maapolitiikkaa ­käsitteleviä ­suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt vain ­harvakseltaan viime vuosina. Ennen ­kaikkea on ­puuttunut ­suomalaista ­maapolitiikan ­kenttää ­kokonaisvaltaisesti ­kuvaava ­julkaisu. Kesäkuussa 2021 ­julkaistu tutkimusraportti “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, ­vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys” […]

Kuka ottaisi hoitaakseen vähähiilisen kiinteistönpidon?

TEKSTI: ARI LAITALA Kiinteistönpito on ­kiinteistön asianmukaisesta ­kunnosta ja käytettävyydestä ­huolehtimista. Vähitellen sen pitäisi tapahtua ­hiilineutraalisti, kuten kaiken muunkin. Miten ja miksi se voisi tapahtua? Kiinteistönpidon keskiössä on perinteisesti ollut rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien ylläpito siten, että kiinteistö tarjoaa käyttäjilleen terveen ja turvallisen toimintaympäristön. Kiinteistönpitoon luetaan usein mukaan myös korjausrakentaminen ja lakisääteisistä tehtävistä – […]

Tietomallinnuksen tulevaisuus teknologian kautta

TEKSTI: AINO KEITAANNIEMI Teknologiayritykset kehittävät kiihtyvällä tahdilla uusia ja työtä helpottavia laitteita tietomallinnukseen. Yksi teknologia auttaa tietyssä tehtävässä ja toinen toisessa. Onko tulevaisuudessa vain yksi järjestelmä, joka toteuttaa kaiken puolestamme? Tätä pohdimme Geotrim Oy:n asiantuntijoiden voimin. Mitä on tietomallinnus? Tietomallinnus kuvaa laajaa kokonaisuutta yhden mallin kautta. Sen luomiseksi tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, prosesseja ja teknologioita. Tietomallin […]

Vaikuttaako liikkuminen pienten lasten matemaattisiin taitoihin?

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, PIRJO AUNIO, HANNU HYYPPÄ JA JUHA HYYPPÄ Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Active Numeracy (Matemaattiset oppimisvaikeudet ja liikkuminen) -tutkimusryhmä tutkii matemaattisten taitojen kehitystä ja niissä ilmeneviä oppimisvaikeuksia. Tutkimusryhmä on ottanut strategisia askeleita kohti monitieteisyyttä muodostuen nyt erityisopetuksen, kasvatustieteen, psykologian ja liikuntatieteiden sekä laser- ja anturiteknologian tutkijoista. Yhtenä ryhmän tavoitteena on saada eri alan […]

Maapolitiikan avoimuus ja hyväksyttävyys – tutkimustuloksia Suomen kunnista

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ARI EKROOS Valtioneuvoston kanslian tutkimustoiminnan rahoittaman, Aalto-yliopiston yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa toteuttaman “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys”- tutkimushankkeen keskeisimpiä tuloksia on esitelty tämän numeron sivuilla 4–7. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista ja havainnoista maapolitiikan avoimuuteen, tasapuolisuuteen sekä hyväksyttävyyteen liittyen. […]

Huoneistotietojärjestelmä kokoaa taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tiedot yhteen

TEKSTI: LIISA KALLELA Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä, 1,5 miljoonaa osake­huoneistoa ja niillä yli kaksi miljoonaa omistajaa. Näiden tietojen ­kerääminen sähköiseen rekisteriin ­käynnistyi vuonna 2019, kun valtakunnallinen ­huoneistotietojärjestelmä otettiin käyttöön. Asunto on usein suomalaisen tärkein omaisuus. Kuitenkaan asunto-osakeyhtiöistä, niissä olevista osakehuoneistoista, niiden omistuksista tai panttauksista ei ole saatavissa kattavaa tietoa keskitetysti. Osakehuoneiston omistuksen osoittamiseen, […]

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen

TEKSTI: PAAVO HÄIKIÖ Tulevaisuudessa huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä on tarkoitus kasvattaa. Jatkokehittämisessä keskitytään taloyhtiöiden hallinnollisen tiedon saatavuuden parantamiseen. Hankkeessa laaditaan yhteiset määrittelyt sekä rajapinnat taloyhtiöiden tiedoille, joita nyt jaellaan pääsääntöisesti isännöitsijäntodistuksella eri käyttötarkoituksiin. Muutoksella tieto tuodaan saataville koneluettavassa muodossa, jolloin sitä voidaan liikutella tehokkaasti eri tietojärjestelmien välillä. Nyt tieto ei siirry yleensä ilman käsin tapahtuvaa ylläpitoa, jossa […]

Kaupunki vai kyläyhteisöjen verkko?

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Historioitsija Ben Wilsonin kirja Metropolis: A History of the City, Humankind vuodelta 2020 on hurmaava teos meille kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Se avaa laajoja perspektiivejä, vaikka Wilson ei ole kaupunkisuunnittelija, vaan kirjoittaa historioitsijan näkökulmasta. Koemme juuri nyt kaikkien aikojen mittavimman muuttoliikkeen maaseudulta ja kylistä kaupunkeihin. Jossakin maailman kolkassa muuttaa joka päivä 200 000 ihmistä […]

Aalto-yliopiston kandidaattikoulutus uudistuu

TEKSTI: PETRI RÖNNHOLM, HEIDI FALKENBACH, ET AL. Kiinteistötalous ja geoinformatiikka saavat näkyvyyttä. Insinööritieteiden korkeakoulu, jossa kiinteistötalouden ja geoinformatiikan diplomi-insinöörikoulutus järjestetään, päätti keväällä aloittaa kandidaattivaiheen opintorakenteen uudistuksen valmistelun perustuen Opetuksen ja oppimisen arvioinnissa (TEE2020) saatuun palautteeseen. Palautteessa kiinnitettiin huomiota siihen, että voimassa olevassa rakenteessa opintopolut maisteriopintoihin eivät ole olleet selkeitä potentiaalisille opiskelijoille. Ongelma on ollut erityisen […]

Haluammeko ruotsalaisen asuntopolitiikan ongelmat Suomeen?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä esitettyjen lakimuutosten keskeisenä tarkoituksena ilmoitetaan olevan turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Hallituksen esityksessä on luovuttu hallitusohjelman tavoitteesta turvata uudistuksella kuntien maapolitiikan harjoittaminen, jonka keskeinen lähtökohta […]

Monipuolisia teollisuus- ja ­varastotontteja tarvitaan myös jatkossa

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Logistiikan muuttuviin tarpeisiin tulee varautua alueita suunniteltaessa. Verkkokaupan kasvu, toimitusketju­rakenteiden muutos ja ekologisempaan ­kuljetusjärjestelmään pyrkiminen vaikuttavat myös toimitilojen tarpeisiin. ­Kaavoituksessa ja teollisuus- ja varastotonttien muodostamisessa sekä niiden luovuttamisessa tulisi huomioida nykyistä paremmin yritysten erilaiset tarpeet ja mahdollistaa tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminta kiinteistöillä. Erityisesti mikro- ja pk-yritysten tilatarpeet pitäisi nähdä nykyistä laajemmin. Lue […]

Hyvän kompensaation kriteerit

TEKSTI: MATTI TOIVONEN Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöjärjestöt vaativat välittömiä toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä vuosituhannen vaihteessa asetettujen tavoitteiden takarajat ovat paukkumassa auttamattomasti rikki. Vaikka määrätietoisia toimia tarvitaan heti, hutilointiin ei ole varaa. Ilmastotyössä tarvitaan pitkäjänteistä ratkaisuja, jotka eivät nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntävät monipuolisesti eri toimintatapoja. Julkisuudessa on ollut laajalti esillä ilmastotekoja, kuten metsittäminen, […]

Wiipurin järjestelyä ja oikeuden merkittävä päätös

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Pienenä tietoina kerrotaan seuraavaa: Sittenkun kysymys oli noussut täydellisen rakennusjärjestelmän vahvistamisesta Wiipurin kaupungin ulkoreunalla oleville taajaväkisille maalaisyhdyskunnille ja maamittari määrätty sitä varten tekemään alueen asemapiirrosta ja laatimaan rakennusjärjestelmä-ehdotusta sille, on Keis. Senaatti 10. viime Heinäkuuta muun muassa Maanmittaus-ylihallituksen ehdotuksesta tämän työn suhteen päättänyt: että […]

Asunnot turvallisempia, terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä

VTT on selvittänyt, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet mm. viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansioista. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat puolestaan pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet vuosina 2005–2020. Asuntotyyppijakaumassa on […]

Euraan rakennetaan siirtokelpoinen leasingkoulu

Satakunnassa sijaitseva Eura on päättänyt rakennuttaa Panelian kylään uudenlaisen koulun: rakennuksen voi siirtää, sen käyttötarkoitusta voi muuttaa ja se toimitetaan leasingpalveluna. Uusi oppimiskeskus korvaa huonokuntoisia nykytiloja ja yhdistää sekä päiväkodin että alakoululuokat ainakin seuraavien 10 vuoden tarpeeseen. Sen jälkeen tilannetta tarkastellaan Eurassa uudelleen. Panelian uuden oppimiskeskuksen rakentaa puu- ja moduulirakentamiseen erikoistunut FM-Haus. FM-Hausin toimittamat moduulirakennukset […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.