Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on energiaremonttien suunnittelua tukeva työkalu

28HELMIKUU

Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on energiaremonttien suunnittelua tukeva työkalu

TEKSTI: PAULA AUTIO Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmä julkaisi pääkaupunkiseudun väestön vuorokausirytmiä kuvaavan paikkatietoaineiston avoimena datana. Matkapuhelinaineistoon pohjautuvan aineiston avulla voidaan tunnistaa väestökeskittymiä tunnin tarkkuudella ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen, terveys- ja pelastuspalveluiden tai kaupan toimintojen suunnittelussa. Aineisto on myös kansainvälisesti ensimmäisten joukossa: yhtä tarkkoja avoimia paikkatietoaineistoja väestön dynamiikasta ei ole saatavilla […]

28HELMIKUU

Tuore avoin väestöaineisto paljastaa pääkaupunkiseudun pulssin

TEKSTI: CLAUDIA BERGROTH Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmä julkaisi pääkaupunkiseudun väestön vuorokausirytmiä kuvaavan paikkatietoaineiston avoimena datana. Matkapuhelinaineistoon pohjautuvan aineiston avulla voidaan tunnistaa väestökeskittymiä tunnin tarkkuudella ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen, terveys- ja pelastuspalveluiden tai kaupan toimintojen suunnittelussa. Aineisto on myös kansainvälisesti ensimmäisten joukossa: yhtä tarkkoja avoimia paikkatietoaineistoja väestön dynamiikasta ei ole saatavilla […]

28HELMIKUU

Virtuaalisen maan markkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Virtuaalinen maa sijoituskohteena on tehnyt läpimurron niin pelaajien, tekniikan kehittäjien kuin yleisönkin keskuudessa. Voisiko kysymys olla samalla myös vakavasti otettavasta uudesta kiinteistösijoittamisen muodosta? Virtuaalinen maa sijoituskohteena on saanut kehittyä rauhassa poissa laajemmasta julkisuuden valokeilasta. Mutta Facebookin ilmoittaessa lokakuussa 2021 liiketoimintansa uudesta logiikasta virtuaalinen maa sijoituskohteena on alkanut nopeasti saada uudenlaista nostetta. Mistä […]

28HELMIKUU

Monipuolistuva data ja tieto-ohjaus rakennetussa ympäristössä

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, MIKA LINDHOLM, ARTTU JULIN, KAUKO VIITANEN, PETTERI ALHO JA MATTI KURKELA Rakennetun ympäristön ala uudistuu tieto-ohjauksen lisääntyessä. Paljon kehitystyötä tarvitaan, että mittalaitteiden keräämän datan hallinnasta päästään datan aktiiviseen käyttöön osana tieto-ohjattua rakentamista. Muutoksessa ajureina toimivat uusiutuva teknologia ja tuotteet, joissa yhdistyvät tekoäly ja digitaaliset työkalut sekä työtavat. Päätöksentekoa varten tarvitaan […]

28HELMIKUU

Henkilökuva: tekniikan tohtori Arttu Julin

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO JA HANNU HYYPPÄ Arttu Julin väitteli marraskuussa 2021 tekniikan tohtoriksi aiheenaan ”Lähifotogrammetrian ja maalaserkeilauksen hyötykäytön parantaminen fotorealistisessa 3D-kaupunkimallinnuksessa.” Kaupunkien fotorealistiset 3D-mallit ovat yhä suositumpia alustoja kasvavissa ja tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Geoinformatiikan aineistonhankintamenetelmistä erityisesti lähifotogrammetria ja maalaserkeilaus kykenevät tuottamaan tarkkoja, yksityiskohtaisia ja fotorealistisia 3D-malleja monimutkaisista kaupunkiympäristöistä. Niillä tuotettujen, usein toisiaan täydentävien ja mittatarkkojen 3D-mallien […]

28HELMIKUU

Jakoasetusta ja omistusoikeuksia

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]

28HELMIKUU

Katse kohti erilaisia täydennysrakentamistyyppejä ja niihin liittyviä maapoliittisia konflikteja

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH JA HEIDI FALKENBACH Täydennysrakentamista pyritään edistämään kasvavilla kaupunkialueilla maailmanlaajuisesti useista syistä, usein erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen. Kasvun suuntaamisen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään katsotaan tukevan ilmastotavoitteita sekä esimerkiksi EU:n maaperästrategian ’no net land take’ -tavoitetta. Ympäristöhyötyjen lisäksi täydennysrakentamiseen liitetään monia taloudellisia ja sosiaalisia etuja, kuten säästöt infrastruktuurikustannuksissa, mahdollisuus […]

28HELMIKUU

Heinäseipäiden merkityksestä maanmittaukselle

TEKSTI: VETURIMIES Nythän on niin, että vanhan hyvän ajan maanmittarit olivat enimmäkseen maalta ja heille tätä on turha kirjoittaa. Turhaa teekkarien oli viettää kahta kuukautta maatilaharjoittelussakaan, paitsi yhden Timon, joka meni ruotsinkieliseen taloon ja opetteli ylioppilaspohjan päälle ruotsin kielen, mutta ei nainut kuitenkaan talon tytärtä. Kun nykyajan nuoret maanmittarit ja maanmittarittaret lienevät puolestaan voittopuolisesti kaupunkilaisia, […]

28HELMIKUU

Kaavoittajan ja teollisuuden yhteistyöllä edullisempia ja laadukkaampia pientaloalueita

TEKSTI: JORAN HASENSON, HEIKKI LAHTINEN JA KIMMO RAUTIAINEN Nykyisin pientalot toteutetaan yhä valmiimpina ja ammattimaisempina kokonaisuuksina kasvukeskuksiin. Pientaloteollisuus on halukas syventämään yhteistyötä kaavoittajien kanssa entistä toimivampien yhdyskuntien rakentamiseksi. Pientalorakentaminen painottuu muun asuntorakentamisen lailla suurimpiin kaupunkeihin, niiden kehysalueisiin ja maakuntakeskusksiin. Oheisessa kuvaajassa on kunnat, joissa on haettu eniten rakennuslupia pientaloasunnoille, eli omakotitalo-, paritalo- ja rivitaloasunnoille. Nämä […]

28HELMIKUU

Lunastuslainsäädäntöä koskeva lakiesitys tulossa Eduskuntaan viikolla 13

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana? Erityisesti tämän vuosituhannen vaihteen ympärillä ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat monien uusien muutosten ja haasteiden edessä. Kaikilla tasoilla ja tavoilla verkottunut globaali kilpailuyhteiskunta, hallitsematon tietotulva, työ, työpaikka ja -aikakäsitteiden peruuttamaton muuttuminen. Mitä tekemällä hankit rahaa elämiseen? Jääkö palkastasi verojen jälkeen […]

28HELMIKUU

Taksamaanmittarit

TEKSTI: ANTTI KUPARINEN Suomen alueella on toiminut maanmittareita vuodesta 1633. Ensimmäinen sai kuninkaalta tehtäväkseen kartoittaa Ruotsin Itämaakunnan kaupungit ja kylät. Valtion maanmittareiden päätehtäväksi tuli yleiskarttojen kasaamisen ohella maanomistuksen ja verollepanon järjestely. Näitä tekivät jakomaanmittarit palkkanaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen urakkapalkka ja vähäinen aina valtion palkkaustaulukoiden alapään kuukausipalkka eikä sitäkään usein riittänyt kaikille ylimääräisille maanmittareille. […]

28HELMIKUU

Euroopan maanmittarit Saariselällä

TEKSTI: MARTTI PIETIKÄINEN 25.–27. marraskuuta 2021 pidettiin CLGE:n yleiskokous ja 7. Eurooppalaisen maanmittarin konferenssi Saariselällä. Isäntinä toimivat omat järjestömme MIL ja MAKLI. Yhteistyö sujui jälleen hyvin, olihan kokemusta jo 2017 FIG:n konferenssista Helsingissä. Ajankohta osui monella tavalla hyvään aikaan. Suomen talvi näytti parhaat puolensa. Lunta oli reilusti ja pakkasta –15 ja –25 asteen välillä. Pandemian […]

28HELMIKUU

Lausuttua

TEKSTI: ARI LAITALA, JAMIE DONOVAN JA SUSANNA KARI Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu – edelleen, ja nyt nimellä Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lausunnolla olleen lain lausuntoaika päättyi 7.12.2021. Teemme lyhyen katsauksen lausuntokierroksen antiin. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.” Näin kuvataan uudistuksen tavoitteita sivustolla mrluudistus.fi. Uudistuksen päätavoitteet kuulostavat erinomaisen […]

28HELMIKUU

Avoimen lähdekoodin versio Paikkatietokeskuksen ohjelmistovastaanottimesta

Paikkatietokeskuksen kehittämä FGI-GSRx-ohjelmistovastaanotin on julkaistu avoimen lähdekoodin versiona kaikille satelliittipaikannuksesta kiinnostuneille. Esimerkiksi opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät voivat hyödyntää vastaanotinta innovaatiotoiminnassa. Ohjelmistovastaanotinta on hyödynnetty jo aiemmin laajasti tutkimusalustana tarkan paikannuksen, navigoinnin ja ajanmäärityksen tutkimiseen ja kehittämiseen (PNT; Positioning, Navigation, and Timing). Lisäksi ohjelmistovastaanottimen avulla tutkijat ovat kehittäneet esimerkiksi algoritmeja, havaitsemaan satelliittipaikannukseen kohdistuvaa häirintää. vastaanotinta on hyödennetty […]

28HELMIKUU

Kiinteistökaupassa kova kasvuvuosi

Maanmittauslaitos on koonnut vuoden 2021 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät. Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä on lisääntynyt koronapandemiasta huolimatta: vuonna 2021 tehtiin 75 500 kiinteistökauppaa, mikä on 7,1 % enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2020. Tilastojen mukaan omakotitalojen väljyys kiinnosti ostajia korona-aikana. Kauppamäärä kasvoi 8,3 % 17 800 omakotitaloon vuonna 2021. Vuonna 2020 korona kiihdytti rantamökkien kauppaa, mutta […]

28HELMIKUU

Tutkimus: Monipaikkaisuus muuttaa alue- ja väestörakennetta

Monipaikkaisuuden käsite sisältää esimerkiksi työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan ja perhesuhteisiin liittyviä monipaikkaisuuksia. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat, mikä voi kohdella eri alueita eri tavalla tulevaisuudessa. Kaupunkialueilla merkittävimpiä monipaikkaisuuden muotoja ovat pendelöinti ja etätyö, maaseudulla puolestaan korostuu mm. vapaa-ajan asuminen. Tammikuussa 2022 julkaistussa Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportissa kerrotaan, että mobiilidatan perusteella väestön kausivaihtelu […]

28HELMIKUU

Euroopankulttuuriympäristöpäivien teemana Kestävä perintö

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2022 teemalla Kestävä perintö. Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnan synnyttämiä asioita ja ympäristöjä, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia. Kulttuuriympäristöt voivat olla kansallisesti tunnettuja historiallisia arvokohteita tai ihmisen arkiympäristöä. Kestävä perintö -teemavuosi kannustaa tekoihin kestävän kulttuuriperinnön puolesta. Euroopan kulttuuriympäristöpäiville järjestetään Suomessa vuosittain mm. opastettuja kierroksia, työpajoja, näyttelyitä ja festivaaleja. Kaikki ovat tervetulleita […]

28HELMIKUU

Timo Soininen 1954–2021

Diplomi-insinööri Timo Soininen kuoli lyhyen sairauden jälkeen kotonaan Kajaanissa 18.12.2021. Hän oli 67-vuotias, syntynyt 11.5.1954 Kuopiossa. Timo Soininen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1973 Kuopion lyseosta. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta vuonna 1979. Timon kiinnostus maanmittaukseen heräsi jo varhain. Maanmittari-isoisältä jääneet työvälineet kiinnostivat, koulun historian kartastossa olleet vanhat kartat merihirviöineen saivat mielikuvituksen liikkeelle. Erityisesti eräs tapaus […]

07JOULUKUU

Maankäyttö 4/2021 – Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Mennyt maailma TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA -JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI Ari Laitala Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla Maarit Nordmark Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona Tea Lönnroth et al. Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan Sanna Tikkanen Hoivakiinteistömarkkina – vanha, nuori ja vetreä Raisa Harju Auktorisoitujen osaamiselle on kysyntää! 20 Jamie Donovan Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla Heikki […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Mennyt maailma

TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]

07JOULUKUU

Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Investoimalla kiinteistöjen älykkäisiin energiaratkaisuihin voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset kiinteistösijoittamisen tuotot. Energia-asioiden hallinta kiinteistösijoittamisen maailmassa oli varsin pitkään suoraviivaista ja helppoa – oikeastaan vähän yhdentekevääkin. Kulloisellakin osamarkkinalla saatavilla olevat energiaratkaisut olivat pitkälti samanlaisia. Ainoa käyttökelpoinen lämmitysratkaisu saattoi olla olla esim. kaukolämpö, jota oli sellaisenaan tarjolla kaikille kutakuinkin samanlaisena ja […]

07JOULUKUU

Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona on suhteellisen uusi konsulttipalvelu, joka alkoi kehittyä 1990-luvulla ja on nykyisin enemmän tai vähemmän tavallista – markkinasta riippuen. Talotekniikan kehitys, ympäristöhallinta/ESG, kiinteistösijoitusten rahastohallintomallit, etätyön yleistyminen, koronakriisi, digipalvelujen yleistyminen ja logistiikkakiinteistöjen tekninen kehitys sekä erilaiset etäosto- ja niihin liittyvät boksipalvelut ovat osaltaan monimutkaistaneet kiinteistötoimintojen johtamisvaateita. Sama pätee sekä kaupalliseen että […]

07JOULUKUU

Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan

TEKSTI: TEA LÖNNROTH, PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN JA HEIDI FALKENBACH Maankäyttöpolitiikan yksi suurimmista haasteista on riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen. Kaavoituksen kautta kunnat luovat perusedellytykset asuntotuotannon toteutumiselle, kun taas maapolitiikan avulla voidaan ohjata asuntotuotannon toteutumista haluttuun suuntaan. Suomessa kunnilla on liikkumavaraa sen suhteen minkälaisin maapoliittisin keinoin ja käytännöin ne edistävät maankäytöllisiä tavoitteitaan. Maapolitiikkaa harjoittaessaan kunnat voivat yksinkertaistetusti […]

07JOULUKUU

Hoivakiinteistömarkkina – vanha, nuori ja vetreä

TEKSTI: SANNA TIKKANEN Hoivakiinteistöt muodostavat oman monimuotoisen segmenttinsä Suomen kiinteistömarkkinassa. Hoivamarkkina ymmärretään ja tuodaan selvästi esille osana yhteiskuntakiinteistöjen markkinaa, joka on noussut yhdeksi merkittävistä toimitilasijoitussektoreista. Määritelmällisesti termi ”hoiva” on vaihteleva tahosta riippuen ja sen sisältö muuntelee myös akateemisessa kirjallisuudessa. Määrittelyn hankaluutta selittänee yllä mainitun monimuotoisuutensa lisäksi varmaankin myös se, että markkina on vielä melko nuori […]

07JOULUKUU

Auktorisoitujen osaamiselle on kysyntää!

TEKSTI: RAISA HARJU Ensimmäiset kiinteistöarvioinnin auktorisoinnit on myönnetty 20 vuotta sitten! Mikä on muuttunut, mihin suuntaan tarve käyttää auktorisoitua arvioijaa on kehittynyt ja mitä seuraavaksi on luvassa? Tarve luotettavaan kiinteistöarviointiin heräsi 1980-luvun loppupuolella ja vuona 1995 perustettiin Kiinteistöarvioinnin Auktorisointiyhdistys KA ry vastaamaan tähän tarpeeseen. Alusta alkaen eräänä auktorisointitoiminnan päätavoitteena nähtiin pyrkimys kiinteistöarvioinnin laadun parantamiseen. Laatua […]

07JOULUKUU

Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla

TEKSTI: JAMIE DONOVAN Kohtuullisuutta arvioitaessa oikeustieteellinen pohdinta, ja miksei filosofinen keskustelukin, on paikallaan. Ensiksi tontinvuokran määräytymistä on kuitenkin hyvä tarkastella pragmaattisesti, riskien ja tuoton määräytymisen kautta. Kohtuullisuutta ei välttämättä määritä yksittäinen ehto, vaan kohtuuttomuus muodostuu summana useista tekijöistä, jotka erikseen tarkasteltaessa vaikuttavat varsin kohtuullisilta. Mikäli riskit ovat vain sopimusosapuolen yhdellä osapuolella, tulisi osapuolen saada korvausta […]

07JOULUKUU

Rakentamattomien kiinteistöjen hintojen kehitys

Riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan tonttitarjontaa? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Rakentamattomien kiinteistöjen inflaatiokorjatut reaalihinnat ovat yleisesti ottaen kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana samaan suuntaan. Asemakaavoitettujen pientalo- sekä teollisuus- ja varastotonttien reaalihintojen nousu on kuitenkin ollut huomattavan nopeaa. Uskotaanko markkinoillakin, että näiden tarjonta ei enää kasva, kun nousevat hinnat on hyväksytty – ja voiko tämä tarpeettomasti ja sisäsyntyisesti […]

07JOULUKUU

Ensimmäiset Tenojoen kalakorvauskysymykset saivat ratkaisunsa maaoikeudessa

TEKSTI: SAKARI HAULOS Maanmittausinsinöörin johdolla tehtävä lunastustoimitus on vakiintunut Suomessa menettelyksi ratkaista erilaisia maankäytöllisiä ja ympäristöllisiä korvauskysymyksiä. Yksi erikoisimmista tällaisista korvauskysymyksestä liittyy Tenojoen eräiden kalastusrajoitusten aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Ensimmäinen tämänlaatuinen lunastustoimitus koski Utsjoen kunnan Vetsikon kylän patokalastusoikeuksia. Maaoikeus ratkaisi toimitusta koskeneet valitukset 5.11.2021 antamallaan tuomiolla. Tenojoki on Pohjois-Euroopan merkittävin luonnontilainen lohijoki Tenojoen pääuoma ja sen […]

07JOULUKUU

Tieteen tila ja taso -raportti nostaa esille maankäyttöalan huippuja

TEKSTI: JUHA HYYPPÄ, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, EIJA HONKAVAARA, MATTI VAAJA, MATTI KURKELA, ANTERO KUKKO JA HARRI KAARTINEN Suomen Akatemian johtamana laadittu tuore Tieteen tila ja taso -raportti on julkaistu. Siinä käytetään top 10 -indeksiä kuvaamaan eniten viittauksia saaneiden tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista. Esimerkiksi nelivuotiskaudella 2005–2008 julkaisujen keräämien viittauksien Suomen top 10 -indeksi […]

07JOULUKUU

Keittokirjallinen reseptejä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avoimuuteen ja oppimiseen

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ, MATTI KURKELA JA JUHA HYYPPÄ Aalto-yliopisto oli 11 ammattikorkeakoulun kanssa mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisessa (2018–2021) hankkeessa, jossa avoimuutta kehitettiin eteenpäin teemalla ”Avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi”. TKI-ekosysteemi on jatkuvassa murroksessa Uudenlainen avoin ja kestävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistettynä oppimiseen (O) hyödyntää mahdollisimman avoimia toimintamalleja. TKIO vaatii suomalaiselta ekosysteemiltä […]